Skip to main content

Punaisen Komeetan Kokoaminen

 Moi,

Tällä kertaa vähän vaihtelua normaaliin unboksausblogiin. Sen lisäksi, että loota pitää avata, niin luvassa on vielä kasaushommaa. Projektikin oli aiempaa kunnianhimoisempi, sillä nyt katsotaan, kuinka kävi Bandain Real Grade MS-06S Char Aznable Custom Zaku 2:n kanssa. 



Aiemmista postauksista löytyy ensimmäinen tunnusteluni Gundam-pienoismallien kasaamisen maailmaan ja silloinkin kyseessä oli Zeonin ässän, Punaisen Komeetan Zaku 2, sillä kertaa Gundam Origin -animaatiosarjasta. Tällä kertaa on vuorossa sama hahmo, mutta about kolme kertaa enemmän osia. Siinä, missä aiempi oli enemmän animaatiosarjan näköinen, niin tässä lähestytään aihetta enemmän “mitä, jos joku yrittäisi suunnitella oikean mechan” kantilta. Mittakaava on sama, 1/144 mutta tilpehööriä on paljon enemmän ja tähän kuuluu ensin kokonainen liikkuva “ranka”, johon kiinnitetään haarniskapaneeleja.  



Kuten kuvasta näkyy, osia on riittävästi ja kieltämättä aluksi vähän hirvitti. Hirvitys kuitenkin hävisi melko pian, sillä lähes kaikki vaiheet ovat intuitiivisiä ja paria kommervenkkia lukuunottamatta muutaman simppelimmän kasanneena touhu ei tuntunut missään vaiheessa toivottomalta. Pikemminkin koin muutamia aivan oikeita ahaa-elämyksiä, miten kekseliäästi asioita oli suunniteltu.



..kunnes päästiin jalkojen kaapeloinnin pariin. Jokainen pieni rinkula on oma osansa ja niiden sisällä kulkee metallijousi, koska sen pitää taipua ja joustaa jos jalkaa liikuttaa. Tämän lisäksi jousen molempiin päihin piti ujuttaa kiinnitykset ja stopparit, etteivät rinkulat valu pois paikoiltaan. Yksinkertaisemmassa High Gradessa tämä oli toteutettu niin, että letku on kumia ja jalsaa on lovi, jossa pää pääsee liikkumaan. Se ei tässä passaa, vaan molemmat päät pitää olla kiinnitettynä, ja yksittäiset segmentit erillisiä donitsejaan. Hikoilin melkoisia karpaloita ujuttaessani jousen ja kiinnikkeen päitä renakaiden läpi, samalla yrittäen pitää koko helahoidon siten, että jousi ei linkoa kaikkia pikku osia pitkin kämppää ja kadonneeksi ikuisiksi ajoiksi. Tämän lisäksi ei isompia kommervenkeja tullut eteen, mitä nyt pari juttua, jotka tekisin toisella kertaa paremmin ja helpommin. Jopa jousiin keksin lopulta järkevän metodin. En osannut päättää, onko ohjaamon aukeava luukku ja pilotin istuin vielä järjen rajoissa, vai mennäänkö jo överin puolelle.



Kasaukseen ja osien hiomiseen meni about puolitoista päivää. Sitten oli vielä jäljellä merkinnät siirtokuvien muodossa. Vakiona mukana tulee tarrat, mutta siirtokuvat ovat tarkempia ja siistimpiä, joten suosin niitä ja sopivasti sattui löytymään jo ennestään Zakuun sopivat merkinnät lähes joka kohtaan. Herran pieksut, että niitä muuten onkin paljon! Ähelsin kymmeniä, hädintuskin silmällä näkyviä merkintöjä paneelien aukeamisista ja varoituksia sähkövirroista normaalien yksikkömerkintöjen ja tunnusten lisäksi. Tähän hommaan on syytä varata yksi kokonainen päivä. 



Olen tyytyväinen lopputulokseen, vaikka heti tuntuu, että toisella kertaa tulisi vielä parempi. Tämän kanssa on muuten syytä olla varovaisempi ja helläväaraisempi kun muiden kanssa, sillä koska osia ja tilpehööriä on paljon, niin myös rikkoutuvia asioita on paljon. Ei siis oikein verrattavissa väänneltäviin action figuureihin, mutta toisaalta yksityiskohtien määrä on moninkertainen. Minua viehättävät Zakut siinä määrin että niitä on vaikea vastustaa, eikä kaikista varianteista edes ole muuta kuin pienoismalli, joten lienee selvä, ettei tämä viimeiseksi jää. 




Siinä kaikki tällä kertaa. Kiitoksia lukijoille, palaan taas pian asiaan!


-malone



Comments

Popular posts from this blog

Polttopalloa ja pompadoureja

Moi, Viime aikoina on tullut katsastettua usemapikin Kunio-kun Nekketsu -sarja peli, joten jatketaan samaa aihetta. Tällä kertaa vuorossa on vuoden 1988 Nekketsu Koukou Dodgeball B u. Tästä on olemassa NES-käännös nimellä Super Dodgeball, josta on taas tuttuun tapaan häivytetty kaikki viittaukset River City-sarjaan. Tämä on järjestyksessä sarjan ensimmäinen urheilu-spinoff, joten aiemmin käsitelty jääkiekkopeli on tätä uudempi. Kuten nokkelimmat jo varmasti arvaavat, tällä kertaa Kunio kumppaneineen osallistuu polttopalloturnaukseen. Nyt ei tosin ole enää koulujen väliset ottelut, vaan joukkue kiertää ympäri maailmaa ihan MM-kisoissa. Peli on siis perus polttopalloa, jossa kaksi joukkuetta yrittää osua toisen tiimin pelaajiin vastakkaisella kenttäpuoliskolla. Molemmissa on kolme sisäkentän pelaajaa ja kolme vastustajan puoliskon ulkoreunoilla. Toisin kun perus koulun polttopallossa, yksi osuma ei polta pelaajaa, vaan tässä mätkäistään pallo päin lärviä, joka vie pisteitä el...

Analogista Scifiä Alan Mestarilta

 Moi, Tuumasin, että tällä viikolla otan mukaan blogiin jotain hieman uutta ja erilaista, koska vaihtelu virkistää. Nyt ei ole luvassa retropeliä tai lootan avausta (ei hätää, niiden pariin palataan piakkoin) vaan kirjakatsaus. Kirja on tosin hieman harhaanjohtava sana, koska luvassa on lähestulkoon pelkästään kuvitusta, mutta ei tämä ole myöskään sarjakuva. Nyt katsotaan Akira-animaation tuotantoa sekä siihen liittyviä juttuja ja tutustutaan kirjaan nimeltä: Otomo The Complete Works, osa 25. Animation Akira Layouts & Key Frames 3. Akira on minulle yksi tärkeistä vaikuttajista siihen, että ylipäänsä kiinnostuin scifiharrastuksesta, piirtämisestä, animesta ja sarjakuvista joten tämän kaltaiset kirjat ovat enemmän kuin suuri mielenkiinnon aihe. Se sattaa olla ensimmäinen animeleffa, jonka olen nähnyt ja on myös ehkä ensimmäinen DVD-elokuva, jonka olen ostanut omaksi. Kiinnostuneille vinkiksi, että nämä ovat saatavilla Japanin Amazonista.  Otomo The Complete Works on Japaniss...

Yön Ritari Pikselöityy

 Moi, Tällä kertaa on luvassa paluu retropelien pariin. Eikä ihan minkä tahansa retropelin, vaan kyseessä on yksi parhaista NES/Famicom -lisenssipeleistä ja monissa keskusteluissa ainakin ehdokkaana ehkä jopa kaikkein parhaaksi, mikä on aika kova saavutus jo pelkästään siitä syystä, että useimmat lukuisista Capcomin Disney-peleistä olivat loistavia. Kyseessä on siis Sunsoftin Batman vuodelta 1989. Muualla kuin Japanissa julkaisu tosin livahti vuodelle 1990. Tim Burtonin Batman oli ensimmäinen supersankarielokuva, jonka minä muistan saaneen suuren ennakkohypen, mainostusta ja paljon oheistuotteita. Se tuli lisäksi täsmälleen oikeaan aikaan, eli kun olin 9 -vuotias. Oikeaan aikaan tuli myös Nintendon NES ja sitä myötä Batman-peli. En koskaan omistanut NES-Batmania itse, mutta silti sitä tuli pelattua usein, joko vuokralla tai kaverin luona. Monen muun sen ajan pelin tapaan Batman ei ollut helppo, joten läpi asti se ei koskaan mennyt, eli nyt oli aika korjata tilanne, kun löysin Famic...