Skip to main content

Punaisen Komeetan Kokoaminen

 Moi,

Tällä kertaa vähän vaihtelua normaaliin unboksausblogiin. Sen lisäksi, että loota pitää avata, niin luvassa on vielä kasaushommaa. Projektikin oli aiempaa kunnianhimoisempi, sillä nyt katsotaan, kuinka kävi Bandain Real Grade MS-06S Char Aznable Custom Zaku 2:n kanssa. 



Aiemmista postauksista löytyy ensimmäinen tunnusteluni Gundam-pienoismallien kasaamisen maailmaan ja silloinkin kyseessä oli Zeonin ässän, Punaisen Komeetan Zaku 2, sillä kertaa Gundam Origin -animaatiosarjasta. Tällä kertaa on vuorossa sama hahmo, mutta about kolme kertaa enemmän osia. Siinä, missä aiempi oli enemmän animaatiosarjan näköinen, niin tässä lähestytään aihetta enemmän “mitä, jos joku yrittäisi suunnitella oikean mechan” kantilta. Mittakaava on sama, 1/144 mutta tilpehööriä on paljon enemmän ja tähän kuuluu ensin kokonainen liikkuva “ranka”, johon kiinnitetään haarniskapaneeleja.  



Kuten kuvasta näkyy, osia on riittävästi ja kieltämättä aluksi vähän hirvitti. Hirvitys kuitenkin hävisi melko pian, sillä lähes kaikki vaiheet ovat intuitiivisiä ja paria kommervenkkia lukuunottamatta muutaman simppelimmän kasanneena touhu ei tuntunut missään vaiheessa toivottomalta. Pikemminkin koin muutamia aivan oikeita ahaa-elämyksiä, miten kekseliäästi asioita oli suunniteltu.



..kunnes päästiin jalkojen kaapeloinnin pariin. Jokainen pieni rinkula on oma osansa ja niiden sisällä kulkee metallijousi, koska sen pitää taipua ja joustaa jos jalkaa liikuttaa. Tämän lisäksi jousen molempiin päihin piti ujuttaa kiinnitykset ja stopparit, etteivät rinkulat valu pois paikoiltaan. Yksinkertaisemmassa High Gradessa tämä oli toteutettu niin, että letku on kumia ja jalsaa on lovi, jossa pää pääsee liikkumaan. Se ei tässä passaa, vaan molemmat päät pitää olla kiinnitettynä, ja yksittäiset segmentit erillisiä donitsejaan. Hikoilin melkoisia karpaloita ujuttaessani jousen ja kiinnikkeen päitä renakaiden läpi, samalla yrittäen pitää koko helahoidon siten, että jousi ei linkoa kaikkia pikku osia pitkin kämppää ja kadonneeksi ikuisiksi ajoiksi. Tämän lisäksi ei isompia kommervenkeja tullut eteen, mitä nyt pari juttua, jotka tekisin toisella kertaa paremmin ja helpommin. Jopa jousiin keksin lopulta järkevän metodin. En osannut päättää, onko ohjaamon aukeava luukku ja pilotin istuin vielä järjen rajoissa, vai mennäänkö jo överin puolelle.



Kasaukseen ja osien hiomiseen meni about puolitoista päivää. Sitten oli vielä jäljellä merkinnät siirtokuvien muodossa. Vakiona mukana tulee tarrat, mutta siirtokuvat ovat tarkempia ja siistimpiä, joten suosin niitä ja sopivasti sattui löytymään jo ennestään Zakuun sopivat merkinnät lähes joka kohtaan. Herran pieksut, että niitä muuten onkin paljon! Ähelsin kymmeniä, hädintuskin silmällä näkyviä merkintöjä paneelien aukeamisista ja varoituksia sähkövirroista normaalien yksikkömerkintöjen ja tunnusten lisäksi. Tähän hommaan on syytä varata yksi kokonainen päivä. 



Olen tyytyväinen lopputulokseen, vaikka heti tuntuu, että toisella kertaa tulisi vielä parempi. Tämän kanssa on muuten syytä olla varovaisempi ja helläväaraisempi kun muiden kanssa, sillä koska osia ja tilpehööriä on paljon, niin myös rikkoutuvia asioita on paljon. Ei siis oikein verrattavissa väänneltäviin action figuureihin, mutta toisaalta yksityiskohtien määrä on moninkertainen. Minua viehättävät Zakut siinä määrin että niitä on vaikea vastustaa, eikä kaikista varianteista edes ole muuta kuin pienoismalli, joten lienee selvä, ettei tämä viimeiseksi jää. 




Siinä kaikki tällä kertaa. Kiitoksia lukijoille, palaan taas pian asiaan!


-malone



Comments

Popular posts from this blog

Vuoden 2021 Parhaat

 Moi, Hyvää alkanutta vuotta ja tervetuloa perinteiseen “vuoden parhaat” -gaalaani, jossa listaan menneen vuoden parhaita juttuja täysin mielivaltaisilla kriteereillä ja säännöillä, missä sattuu kategorioissa. Käydäänpä asiaan pidemmittä puheitta.  Vuoden parhaat pelit Tässä oli mukana kaikki, paitsi reroblogausten puolelle menevät tapaukset. Pelejä tuli pelailtua ihan mukava määrä, vaikka videopelit, tai pikemminkin sen alan seuraaminen aktiivisena “gaming” -harrastuksena on vähentynyt vuosi vuodelta. Keskityn nykyään lähinnä omiin juttuihini.  #1. Lost judgement Yagamin etsivätoimiston edesottamusten jatko-osa löytyy vähemmän yllättäen kärkipaikalta, Yksikään vuosi, milloin ilmestyy Yakuza-universumin peli tuskin säästyy tältä ilmiöltä. Luvassa oli jälleen riipaisevaa dramatiikkaa, kung fu-tappelua, minipelejä, loistavia hahmoja ja juonia, kaikki käärittynä mukavalta näyttävään pakettiin, jota on hauska pelata. Ensimmäisestä osasta parannettiin monella osa-alueella, mut...

Niskakarvat Pystyssä

 Moi, Tällä kertaa pelataan Famicomin peliä Halloween-teemalla, nimeltään Warwolf (länsimaissa Werewolf). Pelin on kehittänyt Data East ja julkaissut Takara vuonna 1991, NES-versio julkaistiin poikkeuksellisesti jo vuonna 1990. Peli on, toisin kuin ihmissusi-aiheesta voisi luulla scifiä: Tapahtumat sijoittuvat “Red Earth” -siirtokuntaplaneetalle. Pahiksena on ilmeisesti jonkin avaruus henkiolennon possessoima Dr. Faryan. Aina ne pahikset ovat jonkin sortin tohtoreita. Sankarin nimi on Ken ja hän on ihmissusi, jolla on sapelin terät käsissä. Edes 80-luvun Heavy Metallissa ei päästy samalle tasolle tämän kaverin kanssa.   Pelityyppi on tietenkin sivulle scrollaava toimintatasoloikka, eli sama kuin suurimmassa osassa tämän ajan pelejä. Erikoisuutena normaaleiden lisäenergian ynnä muiden pelityypin vakio esineiden lisäksi on kentistä löytyvät “W” -symbolit, joita on kahden värisiä, sinisiä ja punaisia. Punaiset muuttavat hahmon ihmissuden muotoon ja siniset takaisin ihmiseksi...

Prototyypistä Tyypiksi

 Hei, Tällä kertaa tulee yllättäen toinen lootan avaus peräjälkeen, johtuen siitä, että kyseessä on erikoistapaus ja osittain myös muutaman edellisen viikon vähäisestä videopelien pelailun määrästä. Eilen nimittäin kävi niin, että kusti polki käsiini Takaran Transformers Missing Link -sarjan viimeisimmän julkaisun, Arceen.  Missing Link on uudehko sarja retrotyylisiä Transformers robotteja, joiden idea on muistuttaa mahdollisimman tarkasti alkuperäisiä kasarin figuureja   ulkomuodoltaan, mutta nykyaikaisella liikkuvuudella, materiaaleilla ynnä muilla hienouksilla. Tästä sarjasta blogissa on esiintynyt aiemmin Cliffjumper . Mikä tekee nimenomaan tästä Arceesta erikoistapauksen on se, että tätä figuuria ei koskaan julkaistu, vaan hahmo perustuu varhaiseen piirrettyyn hahmotelmaan ja prototyyppiin. Vaikka Arcee on saanut useita figuureja myöhemmin moderneissa Transformers-sarjoissa, niin Takara paikkaa nyt alkuperäisen sarjan kirjaimellisen puuttuvan renkaan, 40 vuotta my...