Moi,
Keltaisten Famicom-kasettien sarja jatkuu. Tällä kertaa vuorossa on erikoisempaa tarjontaa Bandain vuonna 1987 julkaiseman Pocket Zaurus: Ju Ouken no Nazon (10 Kuninkaan Miekan Salaisuus) muodossa.
Pocket Zaurus tuskin lienee tuttu kenellekään, eikä ihme, sillä tämä hahmo on Bandain 80-luvulla tekemien koulutarvikkeiden, kuten kynien, penaalien ynnä muiden maskotti. Samaan aikaan markkinoilla oli myös saman niminen sarja pienten lasten lelusauruksia, mutta nämä eivät liity toisiinsa. Samalla pelissä on myös pieni opetuksellinen elementti pelin aikana tulevien satunnaisten historiakysymysten muodossa. Ja tietysti siten, että itse Zaurus näyttää olevan jonkin sortin muotoa muuttanut proffa. Sen näkee silmälaseista. Hahmon oikea nimi on Hashimoto-Zaurus, joka on kuulemma nimetty erään Bandain suunnittelijan, Hashimoton mukaan.
Peli on tietysti sivulle scrollaava tasoloikka, mikäpä muukaan. Homma menee simppelillä kaavalla. A hyppää, B heittää bumerangeja. Toisinaan Zaurus hyppää pallomaisen avaruusalus/aikakoneen kyytiin ja peli muuttuu ammuskeluksi, jossa A ampuu peruspyssyllä, B pommittaa. Pelissä on ilmeisesti jonkin sortin loppupahis, jonka kellistämiseen pitää matkata halki aikakausien, aloittaen 10 miljoonaa vuotta eaa ja päätyen tuhansia vuosia tulevaisuuteen. Maailmoja on ilmeisesti kuusi kappaletta ja jokaisen lopussa kohdataan pomona kaksipäinen lohikäärme. Taistelujen jälkeen pelaajalle annetaan vinkki, ilmeisesti “true endingin” saavuttamiseen. En oikein hoksannut, mikä niissä on ideana, joten pitänee vilkaista spoilereita.
Power uppeja löytyy myös, niistä tärkeimpänä Gundam-tyylinen robottihaarniska, joka tekee Zauruksesta kestävämmän ja paremmin ampuvan. Tästä löytyy myös elämäpalkki, ja continuet, joka on tervetullut juttu. Peli ei ole aivan helppo, mutta vaikeampiakin loikkia on tullut pelattua. Sanoisin haasteen olevan keskitasoa.
Ulkoasu on silmää miellyttävä. Tasojen teemat vaihtelevat ja vihollistyyppejä on useita. Itse Saurus on hauska ja pomotkin semmoisia sympaattisia otuksia. Taustalla soiva biisi on hyvä ja menevä, bosseissa musa muuttuu korostamaan jännitystä. Ei aivan terävintä (Konamin) kärkeä ‘87 mittapuulla, mutta lisenssipeliksi vallan mainio.
Pocket Zaurus oli positiivinen yllätys, sillä ostin pelin kasetin halpuuden ja kansikuvan perusteella. Tämän ajan lisenssipelit eivät herätä suurta luottamusta, mutta Saurus menee helposti keskitasoa parempien esitysten joukkoon omassa sarjassaan. Pelaamista auttaa, jos on hieman kielitaitoa, mutta se ei ole mikään välttämättömyys. Itse aion palata tämän pariin vielä ainakin sen verran, että selvitän mitä ne vihjeet tekevät.
Siinä kaikki tällä kertaa. Kiitoksia lukijoille, plaan taas pian asiaan!
-malone
Comments