Moi,
Tällä viikolla matkaamme jälleen muinaiseen Japaniaan. Luvassa on ninjatoimintaa, mutta hieman nuoremmille suunnattuna. Vuorossa on Hudson Softin vuonna 1986 julkaisema Mangaan ja animeen perustuva Ninja Hattori-kun.
Ninja Hattori-kun (oletan inspiraation tuleen Hattori Hanzosta) oli 60-luvun manga ja animaatiosarja, joka sittemmin rebootattiin menestyksekkäästi kasarilla ja myöhemmin vielä 2013 ja tämä uusi versio on menossa vielä tälläkin hetkellä. Hattori-kunia voisi siis kuvailla varsin menestyksekkääksi hahmoksi, jota on tehty päälle 700 jaksoa ja mangaakin myyty miljoonakaupalla. Ideana on, että alakouluikäisellä pojalla on kaverina saman kokoinen ninja, Hattori sekä kavalkadi muita hahmoja. Sitten seikkaillaan lastensarjan merkeissä. Tästä tehtiin myös nykyään muodikas “live action adaptaatio”, joka on muuten ehkä creepyin ilmestys koskaan (kuva alhaalla). Hattorilla ei muuten ole mitään tekemistä toisen Ninja-kunin, eli Jajamarun kanssa.
Jos jotakin tiedämme menestyksekkäistä 80-luvun sarjoista, niin ainakin sen, että niistä julkaistiin lähes vääjäämättä myös Famicom-peli, jonka genrenä on useimmiten toiminta/tasoloikka. Niin myös tälläkin kertaa. Sivulle scrollataan ja A hyppää, B heittää heittotähtiä. Vastaan tulee jatkuvalla syötöllä vihollisninjoja, jotka muuten ovat useimmiten jopa Hattori-kunin mittapuulla todella lyhyenläntää sorttia. Ehkä ne ovatkin Smurffeja ninja-asussa. Ideana on päästä kentän loppuun, jossa pelataan bonuspeliä ja sitten lasketaan pisteet. Tätä jatkuu herra ties kuinka pitkään, ainakin pidempään kun meikäläisen kyvyt riittivät.
Ohjaustuntuma on riittävän tarkka, joskaan ei aivan kärkitasoa, mikä tekee pelistä yllättävänä haastavan, varsinkin kun vihollisia tulee taukomattomana virtana. Osa lentää, osa hyppää, osa on haamuja, jotka tulevat kiehnämään pelaajaan kiinni ja tappavat varmasti. Hattori kestää osumia 9 kappaletta, continueja on 3 ja lisäelämiä saa pisteilä. 9 osumaa kuulostaa paljolta, mutta paljon on myös tilaisuuksia saada osuma ja lisäksi nirri lähtee myös monttuun putoamalla.
Ulkoasu ei varsinaisesti säväytä, jos nyt ei ole aivan karmaisevakaan. Selvästi kuitenkin näkee, että vuonna 1986 Hudsonin paukut manivat aivan muuhun kuin Hattori-kuniin, esimerkiksi Adventure Islandiin ynnä muihin lippuvaivatuotteisiin. Llisenssipelille tyypillisesti Hattori sai todennäköisesti minimin, mikä kelpasi.
Ninja Hattori-kun on tyypillinen Famicomin lisenssipeli, josta ei oikein löydä mitään aivan karmaisevia vikoja, mutta ei oikein mitään kehuttavaakaan. Peli oli kuitenkin aikoinaan suosittu ja myi 1.5 miljoonaa kappaletta. Juuri siksi tämä kasetti maksoi tasan yhden Euron.
Siinä kaikki tällä kertaa. Kiitoksia lukijoille, palaan taas pian asiaan!
-malone
Comments