Skip to main content

Pingviinisotien Veteraani

 Hei,

Vuoden 2022 Famicom-pelien katsaukset aloitetaan nyt, nimittäin vuorossa on ASCII:n vuonna 1985 julkaisema Penquin-kun Wars. Tämä on kolikkopelikäännös saman nimisestä arcadepläjäyksestä. Toisin kuin monet muut vähän erikoisemmat Famicom-pelit, tämä on julkaistu kotoiselle NES:ille vuonna 1990 ja jopa käännetty Game Boylle, muiden tuon ajan kotitietokoneiden ja härveleiden muassa. 

Jos Penquin-kun Wars ei jostain syystä ole tuttu niin ei hätää, homman idea on simppeli. Hauskan näköiset eläinhahmot pelaavat polttopalloa, that’s it. Säännöt menevät niin, että jos osuu toiseen pelaajaan, saa pisteitä ja ajan loputtua lasketaan toisen kenttäpuoliskolle jääneet pallot, joita saa myös pisteitä, enemmän pisteitä saanut voittaa. Erän voittaa “täydellisellä pelillä” jos saa kaikki pallot toisen kenttäpuoliskolle. Tämä on mahdollista siten, että osuu vastustajaan useasti peräkkäin, koska hahmot pökertyvät joka osumasta vähäksi aikaa, eivätkä voi liikkua tai heittää takaisin. Matsin voittaa kahdella erävoitolla. Mukana on kaksi muutakin pelimuotoa. Bonuskentässä pelataan “ilmakiekkoa” eli sitä peliä, missä tönitään läpyskää pyöreällä melalla ja kolmas on Whack A Mole, mutta palloja heittämällä. 

Kontrollit ovat mallia yksi nappi ottaa pallon ja heittää, ohjaimella ohjataan hahmoa ja suuntaa painamalla voi vähän vaikuttaa pallon heittosuuntaan.


Vaikeusaste on alusta saakka kipakka. Jo eka vastustaja laittaa melko tiukasti hanttiin ja vimeistään kolmanteen vaatii jo kunnon taktiikan tai roppakaupalla tuuria. Tämän ymmärtää, koska peli on lyhyt ja looppaa käsittääkseni loputtomiin. Ei sillä, että olisin voinut varmistaa tätä mistään, saati päässyt edes toisen kierroksen loppuun. 

Ulkoasu on, mitä kasarin puuolivälin Famicomilta on lupa odottaa, tämä ilmestyi samana vuonna kuin SMB1. Ulkoasu on spartalaisen simppeli, mutta toimiva ja hahmot ovat hauskoja, kuten kuuluu. Etenkin hahmojen reaktiot osumiin ja erävoittoihin tuovat sopivasti fiilinkiä peliin.

Penquin-kun Wars on simppeli, mutta ehkä juuri siksi edelleen ihan hauska polttopalloilu lyhyissä annoksissa. Sisältöä ei ole paljon, mutta tämä on ihan omiaan vartin pätkissä. Suureksi hämmästyksekseni huomasin, että ilmeisesti moni muistelee Penquin-kunia edelleen lämmöllä ja tämä peli on saanut uudelleen lämmitellyn modernin version ihan vähän aikaa sitten. Se on julkaistu PS4:lle, XBOX Onelle 2017 ja Switchille vuonna 2019.


Siinä kaikki tällä kertaa. Kiitoksia lukijoille, palaan tas pian asiaan!


-malone


 


Comments

Popular posts from this blog

Lucasin Hengessä

 Hei, Tällä viikolla tutustuin lisää Capcom Fighting Collection 2:n valikoimaan. Pelinä on Plasma Sword, tai vaihtoehtoisesti Star Gladiators 2. Peli on alunperin vuodelta 1998, mutta Dreamcastin kotikonsoliversio julkaistiin vuotta myöhemmin. Kolikkopeliversio nähdään siis pelihallien ulkopuolella ensimmäistä kertaa tämän kokoelman myötä.  Plasma Sword jatkaa Capcomin vähemmän tunnettujen 3D-pelien sarjaa selvästi Star Wars-vaikutteisella asetelmalla, missä monen sorttiset avaruustaistelijat kohtaavat perinteisessä 1 vs 1 taistelussa. Pelin pahis on sonnustautunut mustaan, samurain haarniskaa muistuttavaan kostyymiin, joten mielleyhtymä on selvä. Mukana on myös melkoisesti Wookieta muistuttava karvaturri. Hahmoja on melko runsas määrä, mutta valikoima ei ole ihan niin monipuolinen kuin voisi luulla, koska suurin osa hahmoista muistuttaa suuresti jotain toista taistelijaa. Kaikista on siis vähän niinkuin “hyvis” ja “pahis” versiot hieman eri ulkonäöllä.  Capcom käyttää tä...

Polttopalloa ja pompadoureja

Moi, Viime aikoina on tullut katsastettua usemapikin Kunio-kun Nekketsu -sarja peli, joten jatketaan samaa aihetta. Tällä kertaa vuorossa on vuoden 1988 Nekketsu Koukou Dodgeball B u. Tästä on olemassa NES-käännös nimellä Super Dodgeball, josta on taas tuttuun tapaan häivytetty kaikki viittaukset River City-sarjaan. Tämä on järjestyksessä sarjan ensimmäinen urheilu-spinoff, joten aiemmin käsitelty jääkiekkopeli on tätä uudempi. Kuten nokkelimmat jo varmasti arvaavat, tällä kertaa Kunio kumppaneineen osallistuu polttopalloturnaukseen. Nyt ei tosin ole enää koulujen väliset ottelut, vaan joukkue kiertää ympäri maailmaa ihan MM-kisoissa. Peli on siis perus polttopalloa, jossa kaksi joukkuetta yrittää osua toisen tiimin pelaajiin vastakkaisella kenttäpuoliskolla. Molemmissa on kolme sisäkentän pelaajaa ja kolme vastustajan puoliskon ulkoreunoilla. Toisin kun perus koulun polttopallossa, yksi osuma ei polta pelaajaa, vaan tässä mätkäistään pallo päin lärviä, joka vie pisteitä el...

Lisää Capcomia

 Hei, Tällä kertaa blogit jatkuvat jälleen Capcomin taistelupelien merkeissä, nimittäin Toukokuussa julkaistiin lisää klassikkopelejä uudessa paketissa. Capcom Fighting Collection 2 sisältää 8 peliä vuosituhannen vaihteen tienoilta, vuosilta 1998-2004. Tällä kertaa mukana on myös Capcomille vähemmän tyypillisiä 3D-taisteluita, joista muutama on varsin harvinaista herkkua. Nyt keskitytään yhteen näistä vähemmän tunnetuista, mutta sitäkin mielenkiintoisimmista peleistä, nimeltään Project Justice, tai Moero! Justice Gakuen, vuodelta 2000. Peli on Rival Schools -nimisen mätkinnän toinen osa. Kuten nimestä voi päätellä, peli on animetyylisen lukion ympärille rakennettu asetelma, jossa koulujen varsin värikkäät oppilaat ja opettajat osallistuvat 3 vs 3 mätkintöhin rehtoria myöten. Tuttujen tyylien, kuten Karaten ja Judon lisäksi tehokkaaksi taistelijaksi oppii pelaamalla mm. baseballia, lentopalloa ja viulun soitolla. Tai sitten vain olemalla liikunnan opettaja. Hahmojen design on lennok...