Skip to main content

Kapinointia

 Hei,

Tällä viikolla palaamme taas Famicomin pariin. Katsotaan, millainen peli on Sunsoftin Ikki, vuodelta 1985. 

Ikki on feodaaliajan Japanin termi talonpoikien kapinalle, mikä tässä pelissä on nimenomaan teemana. Maanviljelijä Gonbe saa tarpeekseen ahneen lääninherran touhuista ja lähtee bambukeihäs kourassa vaatimaan vallanvaihtoa. Kakkospelaajan hahmon nimi on Tago. Lääninherra ei tietysti katso moista hyvällä ja lähettää ninjansa hankkiutumaan eroon kapinoivista talonpojista. Gonbe esiintyy myös aiemmin blogissa esintyneessä Atlantis No Nazossa, hän on nimittäin pelin tavoitteena oleva kadonnut “mestari”. 

Peli on suoraviivainen ylhäältä kuvattu toiminta/ammuskelu, jossa ruutu scrollaa joka suuntaan ja tavoite on kerätä 8 kultarahaa tai kaapata satunnaisesti ilmestyvä lääninherra. Sen jälkeen siirrytään seuraavaan kenttään. Kenttiä on muutama erilainen ja ne jatkuvat loputtomiin, joskin laskuri kuulemma looppaa 99 jälkeen nollaan. Nappeja on vain yksi ja sillä heitetään sirppejä, joka on pelaajan perusase. Sirpit lentävät aina lähintä vihollista kohti, joten pelaajan vastuulle jää lähinnä väistely ja ajoitus. Se on kuitenkin helpommin sanottu kuin tehty, sillä ninjat ovat vikkeliä ja heittävät heittotähtiä. Toisinaan pelaajaa ahdistelee kummitus, josta pääsee eroon menemällä Jizo-patsaan luokse. Luonnollisesti yksi osuma riittää ja elämiä on kolme. Bonusesineitä on kohtuullinen valikoima, mm. Kansikuvasta tuttu bambukeihäs, lisäelämiä saa buddhalaisista kääröistä, haavoittomattomuuden ja lisää liikuntanopeutta antavat bonukset löytyvät myös. Ja tietenkin jemmattu bonuskenttä.  

Vaikeusastetta on reippaasti, enkä käsitä, kuinka joku voisi läpäistä 99 kenttää. Itse onnistuin yleensä pääsemään parhaimmillaan kenttien 7-8 paikkeille, ehkä kerran kymmenen tienoille. Maaston esteet on syytä tuntea tarkasti, ne ovat avainasemassa ninjojen väistelyyn ja heitettyjen sirppien kantomatka on rajattu, joten pelaaja on aina vaaran paikassa. Oletan, että jemmattujen bonusesineiden tuntemus on toinen vaatimus menestykseen, niiden opettelu tosin vaatii kärsivällisyyttä.

Ulkoasu ei varsinaisesti hivele silmiä, mutta ajaa asiansa, varsinkin 80-luvun puolivälin peliksi.Kenttien läpäisyn merkiksi lisätty Gonben leveä Hangon Keksi-tyyppinen hymy kyllä huvittaa joka kerta. Arcade-versiossa ollut alkudemo jäi pois Famicomin versiosta, mikä on harmi.

Ikki on simppeli ja yllättävän vaikea arcade-tyyppinen toiminta, joka ei varsinaisesti yllätä tai säväytä millään osa-alueella, mutta on aihepiirinsä ansiosta jollain tapaa sympaattinen. Muutaman euron peliksi ihan hauska kuriositeetti, jota pelailee vartin silloin tällöin.



Siinä kaikki tällä kertaa. Kiitoksia lukijoille, palaan taas pian asiaan!


-malone


Comments

Popular posts from this blog

Lucasin Hengessä

 Hei, Tällä viikolla tutustuin lisää Capcom Fighting Collection 2:n valikoimaan. Pelinä on Plasma Sword, tai vaihtoehtoisesti Star Gladiators 2. Peli on alunperin vuodelta 1998, mutta Dreamcastin kotikonsoliversio julkaistiin vuotta myöhemmin. Kolikkopeliversio nähdään siis pelihallien ulkopuolella ensimmäistä kertaa tämän kokoelman myötä.  Plasma Sword jatkaa Capcomin vähemmän tunnettujen 3D-pelien sarjaa selvästi Star Wars-vaikutteisella asetelmalla, missä monen sorttiset avaruustaistelijat kohtaavat perinteisessä 1 vs 1 taistelussa. Pelin pahis on sonnustautunut mustaan, samurain haarniskaa muistuttavaan kostyymiin, joten mielleyhtymä on selvä. Mukana on myös melkoisesti Wookieta muistuttava karvaturri. Hahmoja on melko runsas määrä, mutta valikoima ei ole ihan niin monipuolinen kuin voisi luulla, koska suurin osa hahmoista muistuttaa suuresti jotain toista taistelijaa. Kaikista on siis vähän niinkuin “hyvis” ja “pahis” versiot hieman eri ulkonäöllä.  Capcom käyttää tä...

Polttopalloa ja pompadoureja

Moi, Viime aikoina on tullut katsastettua usemapikin Kunio-kun Nekketsu -sarja peli, joten jatketaan samaa aihetta. Tällä kertaa vuorossa on vuoden 1988 Nekketsu Koukou Dodgeball B u. Tästä on olemassa NES-käännös nimellä Super Dodgeball, josta on taas tuttuun tapaan häivytetty kaikki viittaukset River City-sarjaan. Tämä on järjestyksessä sarjan ensimmäinen urheilu-spinoff, joten aiemmin käsitelty jääkiekkopeli on tätä uudempi. Kuten nokkelimmat jo varmasti arvaavat, tällä kertaa Kunio kumppaneineen osallistuu polttopalloturnaukseen. Nyt ei tosin ole enää koulujen väliset ottelut, vaan joukkue kiertää ympäri maailmaa ihan MM-kisoissa. Peli on siis perus polttopalloa, jossa kaksi joukkuetta yrittää osua toisen tiimin pelaajiin vastakkaisella kenttäpuoliskolla. Molemmissa on kolme sisäkentän pelaajaa ja kolme vastustajan puoliskon ulkoreunoilla. Toisin kun perus koulun polttopallossa, yksi osuma ei polta pelaajaa, vaan tässä mätkäistään pallo päin lärviä, joka vie pisteitä el...

Lisää Capcomia

 Hei, Tällä kertaa blogit jatkuvat jälleen Capcomin taistelupelien merkeissä, nimittäin Toukokuussa julkaistiin lisää klassikkopelejä uudessa paketissa. Capcom Fighting Collection 2 sisältää 8 peliä vuosituhannen vaihteen tienoilta, vuosilta 1998-2004. Tällä kertaa mukana on myös Capcomille vähemmän tyypillisiä 3D-taisteluita, joista muutama on varsin harvinaista herkkua. Nyt keskitytään yhteen näistä vähemmän tunnetuista, mutta sitäkin mielenkiintoisimmista peleistä, nimeltään Project Justice, tai Moero! Justice Gakuen, vuodelta 2000. Peli on Rival Schools -nimisen mätkinnän toinen osa. Kuten nimestä voi päätellä, peli on animetyylisen lukion ympärille rakennettu asetelma, jossa koulujen varsin värikkäät oppilaat ja opettajat osallistuvat 3 vs 3 mätkintöhin rehtoria myöten. Tuttujen tyylien, kuten Karaten ja Judon lisäksi tehokkaaksi taistelijaksi oppii pelaamalla mm. baseballia, lentopalloa ja viulun soitolla. Tai sitten vain olemalla liikunnan opettaja. Hahmojen design on lennok...