Skip to main content

Kireitä Siimoja

 Moi,

Tällä viikolla pelaillaan taas vähän erikoisempaa peliä. Vuorossa on Steamin versio pelistä nimeltä Sayonara Umihara Kawase vuodelta 2013. 

Umihara Kawase on pelisarja, joka alkoi alunperin Super Famicomilla vuonna 1994. Ideana on, että nuori Sushikokki Kawase Umihara joutuu outoon surrealistiseen maailmaan, jossa vihollisina toimivat erilaiset meren elävät. Peli on tietenkin tasoloikka, mutta erikoisuutena on se, että pelihahmon hyppy on varsin vaatimaton ja suurimman osan ajasta käytetään uistinta ja siimaa, joka venyy benjiköyden tapaan. Tällä koukulla sitten flengaillaan ympäriinsä ja käytetään sen elastisuutta saavuttamaan tasoja, jotka ovat toisinaan hyvinkin hankalissa paikoissa. Joka kentässä on tarkoitus löytää ovi, joka johtaa seuraavalle tasolle. 

Umiharan pelimekaniikka on melko omaperäinen ja hankala pukea sanoiksi, mutta ehkä parhaana kuvauksena toimii “Wormsin benjiköysi yhdistettynä Bionic Commandoon ja Kirbyn tyylisillä tasoilla”. Kaikki tasot ovat yhdistetty toisiinsa ovilla ja peli on itse asiassa iso kokoelma toisiinsa yhteydessä olevia kenttiä. Ovia on usein useampi kuin yksi per taso ja ne johtavat eri paikkoihin. Vaatimuksena joidenkin ovien löytämiseen on aikaraja, tai sitten ne ovat vaan erittäin hankalassa paikassa. Pelissä onkin paljon avattavia salaisuuksia ja vaihtoehtoisia loppuja, riippuen pelaajan reitistä. 

Peli on haastava, varsinkin jos aikoo löytää jemmattuja ovia, mutta helpoimman reitin pelaa toisaalta läpi noin tunnissa. Tämä on selvästi tarkoitettu useampaan kertaan pelattavaksi, mikä on onneksi hyvä juttu, sillä pelattavuus on hyvin omanlaistansa ja haastavaa, sekä hauskaa. Toisinaan villisti heiluva köysi lennättää Kawasen veteen tai piikkeihin 10 kertaa peräkkäin, mutta sitten kun se vaikea manööveri onnistuu, niin tunne on mahtava. Uistimella pystyy mahdottomilta näyttäviin liikkeisiin, kunhan sisäistää erikoisen mekaniikan. 

Ulkoasu on mukavan piristävä ja kieltämättä hyvin erikoinen. Tasot kostuvat palikoista ja taustoilla on pääosin jättimäisiä arkielämän esineitä, kuten koulutarvikkeita, maitopulloja, juoma-automaatteja, liikennemerkkejä ynnä muuta. Kaikki viholliset ovat kaloja tai muita merieläimiä. Niitä voi pökerryttää tai kelata monttuun uistimella, mutta mitään muuta hyökkäystä tai taistelua ei ole. 

Sayonara Umihara Kawase oli ilmeisesti jonkinasteinen yllärimenestys, varmaankin 3DS:llä, sillä peli poiki jatkoa vuosina 2019 ja 2020 pelillä nimeltä Umihara Kawase Fresh! Se on hyvä, sillä tämänlaisia omaperäisiä tasoloikkia ei ole montaa. Suosittelen kokeilemaan, varsinkin kun pelin saa halvalla ja se toimii lähes millaisella koneella tahansa. 


Siinä kaikki tällä kertaa. Kiitoksia kaikille lukijoille, palaan taas pian asiaan!


-malone 

  


Comments

Popular posts from this blog

Ruostunut Teräsmies

 Moi, Tällä kertaa on luvassa taas blogia aiheesta “muut harrasteet kuin pelit”. Nyt nimittäin otetaan testiin kaksi tuotetta, jotka liittyvät pienoismallien rakentamiseen. Ensimmäinen ja tämän projektin kannalta vähemmän tärkeä ovat Tamiyan akryylimaali, tarkemmin X10 Gun Metal ja toinen, varsinainen testin aihe on niin ikään Tamiyan valmistama Weathering Master-setti.  Käytetyt Välineet Weathering, suomeksi ilmeisesti vakiintunut termi “säistäminen” on sitä, kun pienoismalliin lisätään kulumaa tai likaa tuomaan lisää realismia. Moista hommaa olen harrastanut toisinaan ennenkin, kuten joissain aiemmissa Gundam-blogeissa, mutta melko kevyesti ja hyvin pienillä yksityiskohdilla. Tällä kertaa on tarkoituksena testata ns. ammattilaisten käyttämää menetelmää ja tehdä hieman aiempaa laajempaa ja erottuvampaa jälkeä. Uhriksi ..anteeksi kohteeksi valikoitui tuoreessa muistissa oleva Robot Spirits Char’s Gelgoog. Se on mainio treenikohde, koska siinä on paljon tasaista pintaa ja Weath...

Akiba's Trip, osa 3

 Hei, Blogi palaa tauolta ja minä palasin reissulta pari päivää sitten. Jatkan blogihommia pienellä ja kevyellä katsauksella Tokion nörttihommia harrastavan vierailijan havaintoihin. Onko mikään muuttunut parissa vuodessa ja jos on, niin miten?  Akihabara Se tunnetuin ja eniten turisteja houkutteleva vaihtoehto on hyvin pitkälle ennallaan. Ainoa merkittävä ero on, että entinen Segan (nykyään Gigo) suuri pelihalli on remontissa. Tilalle tulee ilmeisesti uusi samanmoinen. Onneksi parhaat, eli retropelejä, pelkkien UFO catchereiden ja rytmipelien sijaan (toinen Gigon halli hieman edempänä pääkadun varressa, Hirose Entertainment Yard ja Try Amusement Tower) sisältävät pelihallit olivat edelleen auki. Videopelejä oli edelleen saatavilla kutakuinkin samoilla, tai hieman korkeammilla hinnoilla kuin ennenkin. Tarjontaa oli ilahduttavan paljon, eikä tyhjiä hyllyjä juuri näkynyt. Ilmeisesti hintojen korotus on tepsinyt ainakin suurimpaan osaan länkkäri trokareista. Klassinen Superpotato...

Vuoden 2021 Parhaat

 Moi, Hyvää alkanutta vuotta ja tervetuloa perinteiseen “vuoden parhaat” -gaalaani, jossa listaan menneen vuoden parhaita juttuja täysin mielivaltaisilla kriteereillä ja säännöillä, missä sattuu kategorioissa. Käydäänpä asiaan pidemmittä puheitta.  Vuoden parhaat pelit Tässä oli mukana kaikki, paitsi reroblogausten puolelle menevät tapaukset. Pelejä tuli pelailtua ihan mukava määrä, vaikka videopelit, tai pikemminkin sen alan seuraaminen aktiivisena “gaming” -harrastuksena on vähentynyt vuosi vuodelta. Keskityn nykyään lähinnä omiin juttuihini.  #1. Lost judgement Yagamin etsivätoimiston edesottamusten jatko-osa löytyy vähemmän yllättäen kärkipaikalta, Yksikään vuosi, milloin ilmestyy Yakuza-universumin peli tuskin säästyy tältä ilmiöltä. Luvassa oli jälleen riipaisevaa dramatiikkaa, kung fu-tappelua, minipelejä, loistavia hahmoja ja juonia, kaikki käärittynä mukavalta näyttävään pakettiin, jota on hauska pelata. Ensimmäisestä osasta parannettiin monella osa-alueella, mut...