Skip to main content

Kireitä Siimoja

 Moi,

Tällä viikolla pelaillaan taas vähän erikoisempaa peliä. Vuorossa on Steamin versio pelistä nimeltä Sayonara Umihara Kawase vuodelta 2013. 

Umihara Kawase on pelisarja, joka alkoi alunperin Super Famicomilla vuonna 1994. Ideana on, että nuori Sushikokki Kawase Umihara joutuu outoon surrealistiseen maailmaan, jossa vihollisina toimivat erilaiset meren elävät. Peli on tietenkin tasoloikka, mutta erikoisuutena on se, että pelihahmon hyppy on varsin vaatimaton ja suurimman osan ajasta käytetään uistinta ja siimaa, joka venyy benjiköyden tapaan. Tällä koukulla sitten flengaillaan ympäriinsä ja käytetään sen elastisuutta saavuttamaan tasoja, jotka ovat toisinaan hyvinkin hankalissa paikoissa. Joka kentässä on tarkoitus löytää ovi, joka johtaa seuraavalle tasolle. 

Umiharan pelimekaniikka on melko omaperäinen ja hankala pukea sanoiksi, mutta ehkä parhaana kuvauksena toimii “Wormsin benjiköysi yhdistettynä Bionic Commandoon ja Kirbyn tyylisillä tasoilla”. Kaikki tasot ovat yhdistetty toisiinsa ovilla ja peli on itse asiassa iso kokoelma toisiinsa yhteydessä olevia kenttiä. Ovia on usein useampi kuin yksi per taso ja ne johtavat eri paikkoihin. Vaatimuksena joidenkin ovien löytämiseen on aikaraja, tai sitten ne ovat vaan erittäin hankalassa paikassa. Pelissä onkin paljon avattavia salaisuuksia ja vaihtoehtoisia loppuja, riippuen pelaajan reitistä. 

Peli on haastava, varsinkin jos aikoo löytää jemmattuja ovia, mutta helpoimman reitin pelaa toisaalta läpi noin tunnissa. Tämä on selvästi tarkoitettu useampaan kertaan pelattavaksi, mikä on onneksi hyvä juttu, sillä pelattavuus on hyvin omanlaistansa ja haastavaa, sekä hauskaa. Toisinaan villisti heiluva köysi lennättää Kawasen veteen tai piikkeihin 10 kertaa peräkkäin, mutta sitten kun se vaikea manööveri onnistuu, niin tunne on mahtava. Uistimella pystyy mahdottomilta näyttäviin liikkeisiin, kunhan sisäistää erikoisen mekaniikan. 

Ulkoasu on mukavan piristävä ja kieltämättä hyvin erikoinen. Tasot kostuvat palikoista ja taustoilla on pääosin jättimäisiä arkielämän esineitä, kuten koulutarvikkeita, maitopulloja, juoma-automaatteja, liikennemerkkejä ynnä muuta. Kaikki viholliset ovat kaloja tai muita merieläimiä. Niitä voi pökerryttää tai kelata monttuun uistimella, mutta mitään muuta hyökkäystä tai taistelua ei ole. 

Sayonara Umihara Kawase oli ilmeisesti jonkinasteinen yllärimenestys, varmaankin 3DS:llä, sillä peli poiki jatkoa vuosina 2019 ja 2020 pelillä nimeltä Umihara Kawase Fresh! Se on hyvä, sillä tämänlaisia omaperäisiä tasoloikkia ei ole montaa. Suosittelen kokeilemaan, varsinkin kun pelin saa halvalla ja se toimii lähes millaisella koneella tahansa. 


Siinä kaikki tällä kertaa. Kiitoksia kaikille lukijoille, palaan taas pian asiaan!


-malone 

  


Comments

Popular posts from this blog

Vuoden 2021 Parhaat

 Moi, Hyvää alkanutta vuotta ja tervetuloa perinteiseen “vuoden parhaat” -gaalaani, jossa listaan menneen vuoden parhaita juttuja täysin mielivaltaisilla kriteereillä ja säännöillä, missä sattuu kategorioissa. Käydäänpä asiaan pidemmittä puheitta.  Vuoden parhaat pelit Tässä oli mukana kaikki, paitsi reroblogausten puolelle menevät tapaukset. Pelejä tuli pelailtua ihan mukava määrä, vaikka videopelit, tai pikemminkin sen alan seuraaminen aktiivisena “gaming” -harrastuksena on vähentynyt vuosi vuodelta. Keskityn nykyään lähinnä omiin juttuihini.  #1. Lost judgement Yagamin etsivätoimiston edesottamusten jatko-osa löytyy vähemmän yllättäen kärkipaikalta, Yksikään vuosi, milloin ilmestyy Yakuza-universumin peli tuskin säästyy tältä ilmiöltä. Luvassa oli jälleen riipaisevaa dramatiikkaa, kung fu-tappelua, minipelejä, loistavia hahmoja ja juonia, kaikki käärittynä mukavalta näyttävään pakettiin, jota on hauska pelata. Ensimmäisestä osasta parannettiin monella osa-alueella, mut...

Niskakarvat Pystyssä

 Moi, Tällä kertaa pelataan Famicomin peliä Halloween-teemalla, nimeltään Warwolf (länsimaissa Werewolf). Pelin on kehittänyt Data East ja julkaissut Takara vuonna 1991, NES-versio julkaistiin poikkeuksellisesti jo vuonna 1990. Peli on, toisin kuin ihmissusi-aiheesta voisi luulla scifiä: Tapahtumat sijoittuvat “Red Earth” -siirtokuntaplaneetalle. Pahiksena on ilmeisesti jonkin avaruus henkiolennon possessoima Dr. Faryan. Aina ne pahikset ovat jonkin sortin tohtoreita. Sankarin nimi on Ken ja hän on ihmissusi, jolla on sapelin terät käsissä. Edes 80-luvun Heavy Metallissa ei päästy samalle tasolle tämän kaverin kanssa.   Pelityyppi on tietenkin sivulle scrollaava toimintatasoloikka, eli sama kuin suurimmassa osassa tämän ajan pelejä. Erikoisuutena normaaleiden lisäenergian ynnä muiden pelityypin vakio esineiden lisäksi on kentistä löytyvät “W” -symbolit, joita on kahden värisiä, sinisiä ja punaisia. Punaiset muuttavat hahmon ihmissuden muotoon ja siniset takaisin ihmiseksi...

Prototyypistä Tyypiksi

 Hei, Tällä kertaa tulee yllättäen toinen lootan avaus peräjälkeen, johtuen siitä, että kyseessä on erikoistapaus ja osittain myös muutaman edellisen viikon vähäisestä videopelien pelailun määrästä. Eilen nimittäin kävi niin, että kusti polki käsiini Takaran Transformers Missing Link -sarjan viimeisimmän julkaisun, Arceen.  Missing Link on uudehko sarja retrotyylisiä Transformers robotteja, joiden idea on muistuttaa mahdollisimman tarkasti alkuperäisiä kasarin figuureja   ulkomuodoltaan, mutta nykyaikaisella liikkuvuudella, materiaaleilla ynnä muilla hienouksilla. Tästä sarjasta blogissa on esiintynyt aiemmin Cliffjumper . Mikä tekee nimenomaan tästä Arceesta erikoistapauksen on se, että tätä figuuria ei koskaan julkaistu, vaan hahmo perustuu varhaiseen piirrettyyn hahmotelmaan ja prototyyppiin. Vaikka Arcee on saanut useita figuureja myöhemmin moderneissa Transformers-sarjoissa, niin Takara paikkaa nyt alkuperäisen sarjan kirjaimellisen puuttuvan renkaan, 40 vuotta my...