Moi,
Tällä viikolla tehdään paluu Famicomin pariin. Vuorossa on Konamin tasoloikka vuodelta 1990 nimeltään Kid Dracula (Akumajo Special: Boku Dracula-kun).
Alkuperäisestä nimestä voi päätellä, että tämä on osa Castlevania-sarjaa, tosin ei ihan virallinen jatko-osa, vaan spinoff. Tarina menee kutakuinkin niin, että Dracula herää unestaan vain huomatakseen, että demoni Galamoth on ottanut haltuunsa Transylvanian. On siis aika kaivaa viitta kaapista ja tasoloikkia tilukset takaisin. Pelissä on vahva shonen-animen fiilis ja humoristinen tunnelma, siinä missä perus Castlevaniat ovat huomattavasti vakavampaa tyyliä.
Pelityyppi on tietysti tasoloikka ja kontrollit ovat simppelit: hyppy ja ammunta. Lataamalla nappi pohjassa voi ampua isomman tulipallon, tai käyttää erikoiskykyä, joka valitaan selectillä. Kenttiä on kymmenkunta ja jokaisen lopussa on tietysti bossi. Pomotaistelun jälkeen Draculalle avautuu lisää kykyjä, joihin kuuluu hakeutuvat tulipallot, lepakoksi muttuminen ja katossa kävely. Teemat vaihtelevat ajankohdalle tyypillisesti tyyliin “vesikenttä”, “jääkenttä” jne. Tasojen välissä on myös minipelejä, joista voi voittaa lisäelämiä. Continuekin onneksi löytyy. Varoituksen sanana se, että pelissä on yksi japanin lukutaitoa vaativa kohta, nimittäin lyhyt visailu, jossa pitää vasta oikein että pääsee eteenpäin. Homman voi luntata helposti netistä, eli se ei ole iso ongelma.
Pelin vaikeustaso on vähän helpompi kuin mitä Castlevanialta voisi odottaa. Tähän vaikuttaa varsinkin se, että hyppyä voi ohjata ilmassa, eikä se ole vaan aina saman mittainen kaari, kuten muissa 8-bit Castlevanioissa. Knock back löytyy tästäkin, mutta se ei ole niin karu kuin pääsarjassa, vaan pikemminkin samanlainen kuin Mega Maneissa. Pomotaisteluissa pitää edelleen omaksua vastustajan liikkeet, mutta nekin ovat aavistuksen helpompia. Paikoitellen esiintyy Famicomille/NESille tyypillistä aika reipastakin hidastelua, varsinkin jos käyttää hakeutuvia tulipalloja.
Ulkoasu on humoristinen ja ainakin minulle tuli mieleen hieman vanha Dragon Ball, siis silloin kun Goku oli vielä pieni kersa ja hänellä oli häntä. Grafiikka on muutenkin pirteää ja hahmot ovat kookkaita ja erittäin ilmeikkäitä. Musiikki on niin ikään pirteämpää rallatusta, eikä lainakaan saman tyylistä urkusinfoniaa. Samalla jäädään kyllä kauas ikimuistoisista Castlevanian kipaleista.
.png)
Kid Dracula on laadukas tasoloikka, joka lienee monelle tuntematon siitä syystä, ettei peliä julkaistu aikoinaan länsimaissa. Nyt tämä löytyy vuoden 2019 Anniversary Collectionista, joten peliä voi kokeilla ilman alkuperäistä kasettia, mikä on hyvä juttu. Varsin mainio peli, mutta klassikon statuksesta jäädään aavistuksen verran. Siihen olisi tarvinnut vielä vähän “sitä jotakin”. Vuoden 1990 konami ei silti pettänyt tälläkään kertaa, vaan toimitti laadukkaan pelin.
Siinä kaikki tällä kertaa. Kiitoksia lukijoille, palaan taas pian asiaan!
-jarmo
Comments