Skip to main content

Keski-Ikäisten Mutanttikilpikonnien Kokoontuminen

 Moi,

Tällä viikolla on tarjolla jo toinen Turtles-peli melko lyhyen ajan sisään. Viime kesänä ilmestyi kokonaan uusi Turtle-mätkintä shredders Revenge, joka osoittautui varsin mainioksi uusretro-tyyliseksi Turtles in Timen hengenheimolaiseksi. Tällä kertaa katsotaan Digital Eclipsen Konamille tekemää kokoelmaa nimeltä Cowabunga Collection. Peli julkaistiin tänä syksynä ja itse nappasin tämän alesta pari viikkoa sitten.

Cowabunga collection on kokoelma, joka sisältää 8 ja 16-bittiset Turtles-pelit NESille, SNESille, Mega Drivelle ja Game Boylle. Tämä meinaa seuraavia pelejä:

- TMNT (Arcade versio)

- TMNT: Turtles in Time (Arcade versio)

- TMNT (NES versio)

- TMNT II: The Arcade Game (NES versio)

- TMNT III: The Manhattan Project (NES versio)

- TMNT: Tournament Fighters (NES versio)

- TMNT IV: Turtles in Time (Super Nintendo versio)

- TMNT: Tournament Fighters (Super Nintendo versio)

- TMNT: The Hyperstone Heist (Sega Genesis versio)

- TMNT: Tournament Fighters (Sega Genesis versio)

- TMNT: Fall of The Foot Clan (Game Boy versio)

- TMNT: Back From The Sewers (Game Boy versio)

- TMNT III: Radical Rescue (Game Boy versio)

Näistä kaikista löytyy vielä US ja JP versio, jonka voi vaihtaa valikossa nappia painamalla.

Kaikkiaan siis 13 kappaletta, eli tarjontaa riittää. Tämä ei kuitenkaan ole vain ROMeja läntättynä nykykonsoleille menevään muotoon, vaan kokoelman toteutuksessa on nähty poikkeuksellisen paljon vaivaa. Mukana on uusia ominaisuuksia, kuten takaisin kelaus, joka helpottaa turhauttavaa uudelleen alusta yritystä, malliksi nauhoitettu läpipeluu jokaisesta pelistä, johon voi hypätä itse puikkoihin kun haluaa, oppaita 90-luvun tyyliin toteutettuna, tallennusmahdolisuus, sekä ehkä tärkeimpänä: Kaikkiin kolikkopeleihin ja SNES-pelehin sekä Mega Driven Hyperstone Heistiin on lisätty nettipeli kavereiden kanssa. 

Nettikoodi vieläpä vaikuttaa varsin kelvolliselta. Pelasin Kaikkia nettipelejä Kanadalaisen kamun kanssa useampaan otteeseen ja pelit toimivat pääosin mainiosti, yhtä kertaa lukuunottamatta, milloin oli nähtävissä useampia lagipiikkejä. Se tosin saattoi johtua ajankohdasta ja säästäkin, sillä Kanadassa oli meneillään kunnon lumimyräkkä.

Kaikki pelit toimivat niinkuin muistan niiden toimivan, tietysti en osaa sanoa kuin niistä, joita olen pelannut alkuperäisellä konsolilla viime vuosina. Ainakin NESin pelit tuntuivat aivan identtisiltä. Parasta minulle tässä kokoelmassa on kuitenkin se, että nyt on kaikki vanhat Turtles-pelit samassa paketissa ja vieläpä hyvin toteutettuna. Mukana on vielä kolikkopelit, joiden pelaaminen kotona on hieman työläämpää ja tietysti Game Boyn pelit, joita en ole ikinä edes pelannut. Muutama näistä on myös nykyään todella kallis hankkia alkuperäisenä, joten tämä on todennäköisesti ainoa järkevä tapa hankkia ne. 

Viikon sisällä tuli pelattua läpi kaksinpelinä kaikki nettipelattavat mätkinnät, pari jopa uudelleen Hardilla, joten kyllä näissä on edelleen vetoa, etenkin moninpelinä. Kyllähän nämä näyttävät ikänsä verrattuna uuteen ja super hyper virtaviivaiseen Shredder’s Revengeen, mutta se ei pidemmän päälle pilannut tunnelmaa. Aloitin myös Game Boyn Fall of the Foot Clanin, se on tosin vielä kesken. Tavoitteena olisi pelata ainakin vielä kaksi muutakin Game Boyn peliä jossain vaiheessa. 

Cowabunga Collection on kattava ja parhaiten toteutettuja retrokokoelmia, joita olen nähnyt. Digital Eclipse teki hienon palveluksen nettipelillä ja lisämateriaaleilla. Moni tulee tämän kokoelman myötä myös pelaamaan läpi alkuperäisen NESin Turtlesin ensimmäistä kertaa tallennuksen ja kelaustoiminnon ansiosta yli 30 vuotta myöhemmin. Pakko antaa kehut myös Konamille, joka on tänä vuonna taas alkanut julkaista ihan videopelejä.  


Siinä kaikki tällä kertaa. Kiitoksia lukijoille, palaan taas pian asiaan!


-jarmo


Comments

Popular posts from this blog

Polttopalloa ja pompadoureja

Moi, Viime aikoina on tullut katsastettua usemapikin Kunio-kun Nekketsu -sarja peli, joten jatketaan samaa aihetta. Tällä kertaa vuorossa on vuoden 1988 Nekketsu Koukou Dodgeball B u. Tästä on olemassa NES-käännös nimellä Super Dodgeball, josta on taas tuttuun tapaan häivytetty kaikki viittaukset River City-sarjaan. Tämä on järjestyksessä sarjan ensimmäinen urheilu-spinoff, joten aiemmin käsitelty jääkiekkopeli on tätä uudempi. Kuten nokkelimmat jo varmasti arvaavat, tällä kertaa Kunio kumppaneineen osallistuu polttopalloturnaukseen. Nyt ei tosin ole enää koulujen väliset ottelut, vaan joukkue kiertää ympäri maailmaa ihan MM-kisoissa. Peli on siis perus polttopalloa, jossa kaksi joukkuetta yrittää osua toisen tiimin pelaajiin vastakkaisella kenttäpuoliskolla. Molemmissa on kolme sisäkentän pelaajaa ja kolme vastustajan puoliskon ulkoreunoilla. Toisin kun perus koulun polttopallossa, yksi osuma ei polta pelaajaa, vaan tässä mätkäistään pallo päin lärviä, joka vie pisteitä el...

Analogista Scifiä Alan Mestarilta

 Moi, Tuumasin, että tällä viikolla otan mukaan blogiin jotain hieman uutta ja erilaista, koska vaihtelu virkistää. Nyt ei ole luvassa retropeliä tai lootan avausta (ei hätää, niiden pariin palataan piakkoin) vaan kirjakatsaus. Kirja on tosin hieman harhaanjohtava sana, koska luvassa on lähestulkoon pelkästään kuvitusta, mutta ei tämä ole myöskään sarjakuva. Nyt katsotaan Akira-animaation tuotantoa sekä siihen liittyviä juttuja ja tutustutaan kirjaan nimeltä: Otomo The Complete Works, osa 25. Animation Akira Layouts & Key Frames 3. Akira on minulle yksi tärkeistä vaikuttajista siihen, että ylipäänsä kiinnostuin scifiharrastuksesta, piirtämisestä, animesta ja sarjakuvista joten tämän kaltaiset kirjat ovat enemmän kuin suuri mielenkiinnon aihe. Se sattaa olla ensimmäinen animeleffa, jonka olen nähnyt ja on myös ehkä ensimmäinen DVD-elokuva, jonka olen ostanut omaksi. Kiinnostuneille vinkiksi, että nämä ovat saatavilla Japanin Amazonista.  Otomo The Complete Works on Japaniss...

Yön Ritari Pikselöityy

 Moi, Tällä kertaa on luvassa paluu retropelien pariin. Eikä ihan minkä tahansa retropelin, vaan kyseessä on yksi parhaista NES/Famicom -lisenssipeleistä ja monissa keskusteluissa ainakin ehdokkaana ehkä jopa kaikkein parhaaksi, mikä on aika kova saavutus jo pelkästään siitä syystä, että useimmat lukuisista Capcomin Disney-peleistä olivat loistavia. Kyseessä on siis Sunsoftin Batman vuodelta 1989. Muualla kuin Japanissa julkaisu tosin livahti vuodelle 1990. Tim Burtonin Batman oli ensimmäinen supersankarielokuva, jonka minä muistan saaneen suuren ennakkohypen, mainostusta ja paljon oheistuotteita. Se tuli lisäksi täsmälleen oikeaan aikaan, eli kun olin 9 -vuotias. Oikeaan aikaan tuli myös Nintendon NES ja sitä myötä Batman-peli. En koskaan omistanut NES-Batmania itse, mutta silti sitä tuli pelattua usein, joko vuokralla tai kaverin luona. Monen muun sen ajan pelin tapaan Batman ei ollut helppo, joten läpi asti se ei koskaan mennyt, eli nyt oli aika korjata tilanne, kun löysin Famic...