Skip to main content

Mahtava Mazinger

 Moi,

Vuoden ensimmäinen lootan avaus on Japanin tuliaisia. Edellisestä blogista voi lukea, miten loota päätyi käsiini, joten mennään heti asiaan. Katsotaan, millainen ilmestys on Bandain Soul of Chogokin GX-02R Great Mazinger. 

Mazinger on mangapiirtäjä Go Nagain luomus 70-luvulta ja varmaankin Devilmanin ohella hänen tunnetuin hahmonsa. Molemmissa on samankaltaisia teemoja ja tarinankerrontaa ja siinä missä Devilman keskittyi vahvasti uskontoon niin Mazinger käsitteli teknologian suhdetta ihmiskuntaan. Molemmat hahmot on nähty useissa crossovereissa toistensa kanssa. Toinen yhteinen tekijä sarjoille ja ylipäänsä Go Nagaille on, miten hän venytti shonen-mangojen sääntöjä ja mitä niissä ylipäänsä voidaan esittää. 

Niin, Mazinger. Se on käytännössä ensimmäinen mecha, jota ohjataan kyydissä olevan ihmispilotin toimesta. Vanhemmat, kuten Tetsujin-28 olivat vaan ihan omineen liikkuvia tai kauko-ohjattavia. Tämä, Great Mazinger on alkuperäisen, Mazinger Z:n jatko-osa. Sittemmin Mazingerista on tehty huima määrä iteraatioita. Sarja on sen verran vanha, ettei se ole täällä päin kovin tunnettu, mutta on edelleen valtavan suosittu Latinalaisessa Amerikassa ja esimerkiksi Ranskassa, jossa jokainen viisikymppinen osaa sarjan tunnarin ulkoa. Great Mazingerin jatko-osalla UFO Robot Grendizerilla (Ranskassa Goldorak) oli kuulemma kerran 100% katsojaluvut, eli käytännössä jokainen Gallialainen päällä ollut vastaanotin näytti Grendizeria. Pariisissa tönöttää tästä muistona myös 8-metrinen patsas. Saudi-Arabia pisti vielä paremmaksi ja tekivät  yli 33-metrisen. Se on maailman suurin metallipatsas, joka esittää fiktiivistä hahmoa. 

Katsotaan sitten laatikon sisältöä. Soul of Chogokin on sarja tämän kaltaisia, Gundamia vanhempia superrobotteja, joiden juttu on kokonaan metallista valettu kroppa. Tämä on siis painavampi kun osaa odottaa. Samalla mukaan on jemmattu vanhojen lelujen tyylisiä toimintoja, kuten pienellä napilla laukaistavia raketteja yms. Tämä Mazinger laukaisee raketin *kröhöm* ala-vatsan alueelta, sisältää jaloista esiin tulevat lentosiivekkeet ja ampuu rocket punch -nyrkin. 

Tuntuma kädessä on hankala pukea sanoiksi, se on enemmän kuin pitelisi musiikki-instrumenttia kuin lelua. Kromi kiiltää ja maalipinta on lakattu kuin soittimessa. Ylipäänsä paras mieleen tuleva sana on "laatu". Mukana tulee iso kasa vaihto-osia ja nämä ovat ainoita, jotka eivät ole metallivalua, mikä on myös järkevää, ihan kestävyys- ja painosyistä. Ne kiinnittyvät fiksusti magneeteilla. 

Liikkuvuutta on tarpeeksi tämän kaltaiseen figuuriin. Kovin villeihin asentoihin Tämä ei taivu, mutta se onkin 70-luvun robotti, joten mitään erikoista akrobatiaa ei osaa edes kaivata.

Soul of Chogokin on minullekin siinä mielessä uusi tuttavuus että nyt vasta pitelin tällaista kädessä ensimmäistä kertaa. Täytyy sanoa, että kyllä vakuutti, kaikin tavoin. 


Siinä kaikki tällä kertaa. Kiitoksia lukijoille, palaan taas pian asiaan!


-jarmo


Comments

Post a Comment

Popular posts from this blog

Polttopalloa ja pompadoureja

Moi, Viime aikoina on tullut katsastettua usemapikin Kunio-kun Nekketsu -sarja peli, joten jatketaan samaa aihetta. Tällä kertaa vuorossa on vuoden 1988 Nekketsu Koukou Dodgeball B u. Tästä on olemassa NES-käännös nimellä Super Dodgeball, josta on taas tuttuun tapaan häivytetty kaikki viittaukset River City-sarjaan. Tämä on järjestyksessä sarjan ensimmäinen urheilu-spinoff, joten aiemmin käsitelty jääkiekkopeli on tätä uudempi. Kuten nokkelimmat jo varmasti arvaavat, tällä kertaa Kunio kumppaneineen osallistuu polttopalloturnaukseen. Nyt ei tosin ole enää koulujen väliset ottelut, vaan joukkue kiertää ympäri maailmaa ihan MM-kisoissa. Peli on siis perus polttopalloa, jossa kaksi joukkuetta yrittää osua toisen tiimin pelaajiin vastakkaisella kenttäpuoliskolla. Molemmissa on kolme sisäkentän pelaajaa ja kolme vastustajan puoliskon ulkoreunoilla. Toisin kun perus koulun polttopallossa, yksi osuma ei polta pelaajaa, vaan tässä mätkäistään pallo päin lärviä, joka vie pisteitä el...
Post a Comment
Read more

Analogista Scifiä Alan Mestarilta

 Moi, Tuumasin, että tällä viikolla otan mukaan blogiin jotain hieman uutta ja erilaista, koska vaihtelu virkistää. Nyt ei ole luvassa retropeliä tai lootan avausta (ei hätää, niiden pariin palataan piakkoin) vaan kirjakatsaus. Kirja on tosin hieman harhaanjohtava sana, koska luvassa on lähestulkoon pelkästään kuvitusta, mutta ei tämä ole myöskään sarjakuva. Nyt katsotaan Akira-animaation tuotantoa sekä siihen liittyviä juttuja ja tutustutaan kirjaan nimeltä: Otomo The Complete Works, osa 25. Animation Akira Layouts & Key Frames 3. Akira on minulle yksi tärkeistä vaikuttajista siihen, että ylipäänsä kiinnostuin scifiharrastuksesta, piirtämisestä, animesta ja sarjakuvista joten tämän kaltaiset kirjat ovat enemmän kuin suuri mielenkiinnon aihe. Se sattaa olla ensimmäinen animeleffa, jonka olen nähnyt ja on myös ehkä ensimmäinen DVD-elokuva, jonka olen ostanut omaksi. Kiinnostuneille vinkiksi, että nämä ovat saatavilla Japanin Amazonista.  Otomo The Complete Works on Japaniss...
Post a Comment
Read more

Yön Ritari Pikselöityy

 Moi, Tällä kertaa on luvassa paluu retropelien pariin. Eikä ihan minkä tahansa retropelin, vaan kyseessä on yksi parhaista NES/Famicom -lisenssipeleistä ja monissa keskusteluissa ainakin ehdokkaana ehkä jopa kaikkein parhaaksi, mikä on aika kova saavutus jo pelkästään siitä syystä, että useimmat lukuisista Capcomin Disney-peleistä olivat loistavia. Kyseessä on siis Sunsoftin Batman vuodelta 1989. Muualla kuin Japanissa julkaisu tosin livahti vuodelle 1990. Tim Burtonin Batman oli ensimmäinen supersankarielokuva, jonka minä muistan saaneen suuren ennakkohypen, mainostusta ja paljon oheistuotteita. Se tuli lisäksi täsmälleen oikeaan aikaan, eli kun olin 9 -vuotias. Oikeaan aikaan tuli myös Nintendon NES ja sitä myötä Batman-peli. En koskaan omistanut NES-Batmania itse, mutta silti sitä tuli pelattua usein, joko vuokralla tai kaverin luona. Monen muun sen ajan pelin tapaan Batman ei ollut helppo, joten läpi asti se ei koskaan mennyt, eli nyt oli aika korjata tilanne, kun löysin Famic...
Post a Comment
Read more