Skip to main content

Rakettiritari Seikkailee

Hei,

Otetaan vielä toinen Mega Driven peli tähän perään, koska sieltä löytyy vähemmän tunnettujakin helmiä. Tässä on yksi sellainen: Konamin Rocket Knight Adventures vuodelta 1993. Konami oli juuri tähän aikaan kasarin lopulla/ysärin alussa kovimmissa liekeissään ja se näkyy myös tässä pelissä, jonka suunnittelusta vastasi Contra-sarjaa pykännyt tiimi. 

Rocket Knightissa Sparkster-niminen opossumiritari seikkailee steampunk-vaikutteisessa maailmassa ja pelastaa prinsessan sekä kuningaskunnan  avaruuspiraattipossu-pahiksen ja Sparksterin kilpailijan, vastaavan mustan ritarin kynsistä. Sen kummempia juonikuvioita lienee turha kertoa, sillä tasoloikkaan tämä motiivi riittää vallan mainiosti. 

Sparksterilla on loikinnan lisäksi aseena miekka, josta lähtee energiasäde, myös hännällä voi roikkua puun oksilla ja muissa sopivissa paikoissa. Pelissä on elämämittari, jonka virkaa toimittavat sydämet. Rocket Knight on pohjimmiltaan perinteinen 16-bittinen tasoloikka, mutta pakkaa sekoitetaan parilla mainiolla keksinnöllä: Ensinnäkin termi ”rocket knight” tulee kuvioihin siinä, että hahmolla on rakettireppu, jolla voi syöksyä vauhdikkaasti lyhyen aikaa. Hyökkäysnappia pohjassa pitämällä rakettireppu latautuu aj irti päästämällä sparkster syöksyy ristiohjaimen suuntaan. Tätä ominaisuutta voi käyttää sekä hyökkäyksenä, että ylettääkseen paikkoihin, joihin hyppämällä ei pääse. Toisinaan pitää jopa kimmottaa itsensä seinien kautta pikku nokkeluutta vaativissa osuuksissa. Tämän lisäksi mukana jokunen sivulle scrollaava lentelykenttä, joiden gameplay muistuttaa enemmän avaruusräinkintää, kuten esim. Gradiusta. Myös bossitappeluita löytyy. Ovat ihan mukavan vaihtelevia, koska jokainen on rakennettu eri gimmikin tai mekaniikan varaan.

Peli on riittävän pitkä ja haastava, ettei ensikertalainen pääse lähellekään loppua, mutta mikään mahdoton homma ei ole kyseessä. Rocket Kight on helpompi kuin esim. useimmat Contrat. Muutamassa kentässä nousee tie pystyyn mutta kun älyää niiden kikat, niin homma ei enää vaikuta niin hankalalta kuin aluksi näyttää. 

Rocket Knightin ulkoasu on aivan parasta Mega Drivea. Hahmot ja animaatiot ovat hauskoja, ilmeikkäitä ja niitä on paljon. Mukaan on livautettu paljon koomisia pikkutapahtumia, joista yleensä vastaavat pelin peruspahiksina toimivat possut. Taustagrafiikat ja kenttien teemat vaihtelevat runsaasti ja lentokentissä on huimaa vauhdin tuntua. Erikoismaininta hienolle roiske-efektille kun Sparkster porhaltaa lähellä veden pintaa. Musat ovat mainiot, vaan eivät aivan mahtavinta mieleenjäävää tunnaria.

Rocket Knight Adventures on yksi parhaista Mega Driven tasoloikista, joka lisää mukavasti vaihtelua perushyppelyyn. Iso suositus kaikille. Harmillisesti aito kasetti on nykyään aika kallis, joten jonkun sortin emulointi tai digiostos on järkevää. Tästä pelistä on myös “ihan ok” remake/reboot HD-konsoleille, se ei kuitenkaan pääse lähellekään alkuperäistä.

Siinä kaikki tällä kertaa. Kiitoksia lukijoille, palaan taas pian asiaan!

-malone 


Comments

Popular posts from this blog

Polttopalloa ja pompadoureja

Moi, Viime aikoina on tullut katsastettua usemapikin Kunio-kun Nekketsu -sarja peli, joten jatketaan samaa aihetta. Tällä kertaa vuorossa on vuoden 1988 Nekketsu Koukou Dodgeball B u. Tästä on olemassa NES-käännös nimellä Super Dodgeball, josta on taas tuttuun tapaan häivytetty kaikki viittaukset River City-sarjaan. Tämä on järjestyksessä sarjan ensimmäinen urheilu-spinoff, joten aiemmin käsitelty jääkiekkopeli on tätä uudempi. Kuten nokkelimmat jo varmasti arvaavat, tällä kertaa Kunio kumppaneineen osallistuu polttopalloturnaukseen. Nyt ei tosin ole enää koulujen väliset ottelut, vaan joukkue kiertää ympäri maailmaa ihan MM-kisoissa. Peli on siis perus polttopalloa, jossa kaksi joukkuetta yrittää osua toisen tiimin pelaajiin vastakkaisella kenttäpuoliskolla. Molemmissa on kolme sisäkentän pelaajaa ja kolme vastustajan puoliskon ulkoreunoilla. Toisin kun perus koulun polttopallossa, yksi osuma ei polta pelaajaa, vaan tässä mätkäistään pallo päin lärviä, joka vie pisteitä el...

Analogista Scifiä Alan Mestarilta

 Moi, Tuumasin, että tällä viikolla otan mukaan blogiin jotain hieman uutta ja erilaista, koska vaihtelu virkistää. Nyt ei ole luvassa retropeliä tai lootan avausta (ei hätää, niiden pariin palataan piakkoin) vaan kirjakatsaus. Kirja on tosin hieman harhaanjohtava sana, koska luvassa on lähestulkoon pelkästään kuvitusta, mutta ei tämä ole myöskään sarjakuva. Nyt katsotaan Akira-animaation tuotantoa sekä siihen liittyviä juttuja ja tutustutaan kirjaan nimeltä: Otomo The Complete Works, osa 25. Animation Akira Layouts & Key Frames 3. Akira on minulle yksi tärkeistä vaikuttajista siihen, että ylipäänsä kiinnostuin scifiharrastuksesta, piirtämisestä, animesta ja sarjakuvista joten tämän kaltaiset kirjat ovat enemmän kuin suuri mielenkiinnon aihe. Se sattaa olla ensimmäinen animeleffa, jonka olen nähnyt ja on myös ehkä ensimmäinen DVD-elokuva, jonka olen ostanut omaksi. Kiinnostuneille vinkiksi, että nämä ovat saatavilla Japanin Amazonista.  Otomo The Complete Works on Japaniss...

Yön Ritari Pikselöityy

 Moi, Tällä kertaa on luvassa paluu retropelien pariin. Eikä ihan minkä tahansa retropelin, vaan kyseessä on yksi parhaista NES/Famicom -lisenssipeleistä ja monissa keskusteluissa ainakin ehdokkaana ehkä jopa kaikkein parhaaksi, mikä on aika kova saavutus jo pelkästään siitä syystä, että useimmat lukuisista Capcomin Disney-peleistä olivat loistavia. Kyseessä on siis Sunsoftin Batman vuodelta 1989. Muualla kuin Japanissa julkaisu tosin livahti vuodelle 1990. Tim Burtonin Batman oli ensimmäinen supersankarielokuva, jonka minä muistan saaneen suuren ennakkohypen, mainostusta ja paljon oheistuotteita. Se tuli lisäksi täsmälleen oikeaan aikaan, eli kun olin 9 -vuotias. Oikeaan aikaan tuli myös Nintendon NES ja sitä myötä Batman-peli. En koskaan omistanut NES-Batmania itse, mutta silti sitä tuli pelattua usein, joko vuokralla tai kaverin luona. Monen muun sen ajan pelin tapaan Batman ei ollut helppo, joten läpi asti se ei koskaan mennyt, eli nyt oli aika korjata tilanne, kun löysin Famic...