Skip to main content

Vanha Kunkku: Pikku-ukkoperjantai #2

 Hei,

Yllätän uudella unboksauksella! Tällä kertaa avataan vertailun vuoksi näkemys alkuperäisestä Monsterikunkku Godzillasta. S.H. MonsterArts Godzilla 1954, siis. Lootan kyljestä löytyy tuttu sarvekas sydänlogo, eli figun toteutuksesta vastaa Bandain Tamashii Nations. Pidän 1954 “Gojiraa” ihan aitona mestariteoksena, joka kuuluu ehdottomasti ihan kaikkien aikojen “parhaat leffat” -listalle.

S.H. Monsterarts on Bandain kaijusarja, joka on läheistä sukua firman supersankareille, S.H. Figuartsille mitä löytyy Ultramanista Marveliin ja Star Warsiin. Bandailla on mittava määrä lisenssejä, joista ammentaa, yhtenä siis Tohon klassinen jättilisko kumppaneineen mm. Monster Hunterin ohella. Kyseessä on sellainen keräilijöille suunnattujen sarjojen keskihintainen edustaja.

Yllättävän painavasta mustavalkoisesta lootasta löytyy niinkään mustavalkoinen Godzilla. Ideana on, että MV-elokuvan hahmo pitää olla harmaasävyillä tässäkin muodossa. Mitään tilpehöörejä mukana ei ole, ei edes atomihenkäys-efektiä. 

Kädessä Godzilla tuntuu jämäkältä ja yllättävän painavalta. Ensimmäisenä katse kohdistuu ihon scrubuiseen tekstuuriin, joka on saatu vastaamaan aidon näköistä erittäin hyvin. Ulkonäössä selvästi panostetaan anatomiaan ja liikkuvuuteen, tämä on selvästi taipuisamman ja “aidomman” eläimen näköinen olemukseltaan, ei niinkään kumipuvn jäljitelmä. Ainoana kumipukuun viittaavana elementtinä sanoisin hieman vanhahtavalta vaikuttavat ja joistain kulmista jopa koomisesti mulkoilevat silmät. Epäilemättä tarkoituksella kuitenkin.  

Nam, ihmisiä..

Niveliä on saatu melko kömpelöltä vaikuttavaan Godzillaan runsaasti. Epäilykseni osoittautuivat oikeaksi, eli tämä liikkuu ja taipuu paljon leffagodzillaa paremmin. Erityismaininnan ansaitsee häntä, josta laskin 16 pallonivelin yhdistettyä yksittäisesti taipuvaa osaa. Myös leukoja voi louskuttaa auki ja kiinni. 

Äh, taas on tarttunut jotain panssarivaunua tassunpohjaan.

Vaikka mustavalkoista leffaa matkitaankin, ei silti olla ilman maalausta. Godzillasta löytyy runsain mitoin harmaasävyjä, jotka on maalattu todella hyvin ja paikoitellen käytetään jopa liukuvia sävyjä, kuten jalkojen kynsissä. En löytänyt jupistavaa tai lipsuntaa.

MonsterArts-Godzilla on hintaansa nähden mainio suoritus. Kyllä tästä näkee, että laatu maksaa, kun vertaa alle puoleen hintaan lähtevään NECAn Godzillaan. Mitään isompaa valituksen aihetta en keksi, ellei sellaiseksi voi laskea tilpehöörien puutetta. Ehkä se henkäysefekti olisi ollut paikallaan. Muuten liikutaan vaarallisen lähellä niin hyvää figuuria, että tekisi mieli hankkia myös ainakin Mechagodzilla ja King Ghidorah…


Siinä kaikki tällä kertaa. Kiitoksia kaikille lukijoille ja palaan taas pian asiaan pelihommien muodossa!


-malone



Comments

Popular posts from this blog

Vuoden 2021 Parhaat

 Moi, Hyvää alkanutta vuotta ja tervetuloa perinteiseen “vuoden parhaat” -gaalaani, jossa listaan menneen vuoden parhaita juttuja täysin mielivaltaisilla kriteereillä ja säännöillä, missä sattuu kategorioissa. Käydäänpä asiaan pidemmittä puheitta.  Vuoden parhaat pelit Tässä oli mukana kaikki, paitsi reroblogausten puolelle menevät tapaukset. Pelejä tuli pelailtua ihan mukava määrä, vaikka videopelit, tai pikemminkin sen alan seuraaminen aktiivisena “gaming” -harrastuksena on vähentynyt vuosi vuodelta. Keskityn nykyään lähinnä omiin juttuihini.  #1. Lost judgement Yagamin etsivätoimiston edesottamusten jatko-osa löytyy vähemmän yllättäen kärkipaikalta, Yksikään vuosi, milloin ilmestyy Yakuza-universumin peli tuskin säästyy tältä ilmiöltä. Luvassa oli jälleen riipaisevaa dramatiikkaa, kung fu-tappelua, minipelejä, loistavia hahmoja ja juonia, kaikki käärittynä mukavalta näyttävään pakettiin, jota on hauska pelata. Ensimmäisestä osasta parannettiin monella osa-alueella, mut...

Tutkapari

Otetaan tähän väliin unboksaus, ikäänkuin kevyempänä blogauksena parin pidemmän jälkeen. Nämä eivät ole tuliaisia sanan varsinaisessa merkityksessä, koska en roudannut niitä itse, vaan annoin suosiolla postin kuljetettavaksi. Siinä ne nyt kököttävät, kaksi pahvista “mailer" boksia (mailerin tarkoitus on pitää varsinainen laatikko kuosissa).  Vaan mitäpä lootista löytyy? Katsotaan: Kaksi kappaletta Megahousen Excellent Model -sarjan Kuroko’s Basketall -figuureja, ⅛ mittakaavassa. Kuroko ja Kagami, Seirinin dynaaminen duo ja sarjan päähahmot. Nämä ovat uudempia, tummalla peliasulla (tuo seirinin musta peliasu on muuten koko sarjan hienoin), figuista on myös aiemmin julkaistut versiot vaaleilla paidoilla ja housuilla. Kaikki vaikuttaa olevan kunnossa, mailereiden ansiosta myös laatikot ovat aivan koskemattoman näköisiä. Itse figuureissakaan ei ole valittamista, sculptaus on mainio, asennot luonollisen näköisiä ja maalaus oikein mukavaa jälkeä, mis...

Prototyypistä Tyypiksi

 Hei, Tällä kertaa tulee yllättäen toinen lootan avaus peräjälkeen, johtuen siitä, että kyseessä on erikoistapaus ja osittain myös muutaman edellisen viikon vähäisestä videopelien pelailun määrästä. Eilen nimittäin kävi niin, että kusti polki käsiini Takaran Transformers Missing Link -sarjan viimeisimmän julkaisun, Arceen.  Missing Link on uudehko sarja retrotyylisiä Transformers robotteja, joiden idea on muistuttaa mahdollisimman tarkasti alkuperäisiä kasarin figuureja   ulkomuodoltaan, mutta nykyaikaisella liikkuvuudella, materiaaleilla ynnä muilla hienouksilla. Tästä sarjasta blogissa on esiintynyt aiemmin Cliffjumper . Mikä tekee nimenomaan tästä Arceesta erikoistapauksen on se, että tätä figuuria ei koskaan julkaistu, vaan hahmo perustuu varhaiseen piirrettyyn hahmotelmaan ja prototyyppiin. Vaikka Arcee on saanut useita figuureja myöhemmin moderneissa Transformers-sarjoissa, niin Takara paikkaa nyt alkuperäisen sarjan kirjaimellisen puuttuvan renkaan, 40 vuotta my...