Skip to main content

Tripla-Tupla

 Moi,

Tällä kertaa palataan jälleen klassisen pelisarjan pariin. Vuorossa Konamin vuonna 1989 Famicomille julkaisema Twinbee 3: Poko Poko Daimao. Jo vain, Konamin pitkäikäisen cute ‘em up-sarjan kolmas osa. Ensimmäinen osa onkin jo katsastettu blogissa aiemmin. 




Twinbee 3 jatkaa samoilla tutuilla linjoilla. Ruutu vierii ylhäältä alaspäin ja Twinbee ampuilee vastaan tulevia vihulaisia, välillä keräten power uppeja, jotka ovat kellojen muodossa. Tämä on sarjan merkittävin ominaispiirre: Kellot muuttavat ampumalla väriä ja tämän jälkeen kerätty värillinen kello antaa bonuksen. Lisää nopeutta, tupla-ammukset, suojakilven tai perässä seuraavat kloonialukset, Gradiuksen Optionin tapaan. Lisäksi aluksella on kädet, joilla Twinbee heittelee pommeja maakohteisiin. Ammuksen osumasta menettää kädet, jotka tosin voi saada takaisin poimimalla ambulanssialuksen. Suorasta törmäyksestä vihollisiin lähtee nirri kerrasta. Pelissä on myös kaksinpeli, josta löytyy mm. combohyökkäys kahdella aluksella.



Kolmosessa pelaajaa on armahdettu mahdollisuudella poimia räjähtänyt alus takaisin, jolloin pelaaja saa menettämänsä power upit takaisin. Tämä on tervetullut uudistus armottomaan “kaikki veks” -tyyliin. Samalla Twinbee on myös merkittävästi helpompi kuin muut Konamin räiskinnät. Tämä meni läpi tunnin pelailulla. Gradius ei varmaan menisi edes koko illan ähellyksellä. 



Ulkoasu ja musiikit ovat varsin mainiot. Vihollisia mahtuu ruutuun reippaasti ilman merkittävää hidastelua, peli on värikäs ja miellyttävä katsella kaikin puolin. Musiikki on sopivan letkeää ja tunnelmaan sopivaa. Erikoismaininta hauskoille ja suurikokoisille bosseille. 



Twinbee on harmillisen vähälle huomiolle länsimaissa jäänyt Konamin pelisarja, joka saattaa olla meikäläisen suosikki näistä klassisista kasarin pyssyttelyistä. Tässä kohtaavat Konamin hyvä suunnittelu ja kohtuullinen vaikeustaso. Täydellinen kasuaalimmalle shoot ‘em up pelailijalle. Kannattaa kokeilla varsinkin tätä kolmosta, jos tuntuu että haluaisi vähän ammuskella klassiseen tyyliin, mutta ilman useimpien genren pelien hiuksianostattavaa vaikeustasoa ja turhautumista.




Siinä kaikki tällä kertaa. Kiitoksia lukijoille, palaan taas pian asiaan!


-malone

Comments

Post a Comment

Popular posts from this blog

Ruostunut Teräsmies

 Moi, Tällä kertaa on luvassa taas blogia aiheesta “muut harrasteet kuin pelit”. Nyt nimittäin otetaan testiin kaksi tuotetta, jotka liittyvät pienoismallien rakentamiseen. Ensimmäinen ja tämän projektin kannalta vähemmän tärkeä ovat Tamiyan akryylimaali, tarkemmin X10 Gun Metal ja toinen, varsinainen testin aihe on niin ikään Tamiyan valmistama Weathering Master-setti.  Käytetyt Välineet Weathering, suomeksi ilmeisesti vakiintunut termi “säistäminen” on sitä, kun pienoismalliin lisätään kulumaa tai likaa tuomaan lisää realismia. Moista hommaa olen harrastanut toisinaan ennenkin, kuten joissain aiemmissa Gundam-blogeissa, mutta melko kevyesti ja hyvin pienillä yksityiskohdilla. Tällä kertaa on tarkoituksena testata ns. ammattilaisten käyttämää menetelmää ja tehdä hieman aiempaa laajempaa ja erottuvampaa jälkeä. Uhriksi ..anteeksi kohteeksi valikoitui tuoreessa muistissa oleva Robot Spirits Char’s Gelgoog. Se on mainio treenikohde, koska siinä on paljon tasaista pintaa ja Weath...
Post a Comment
Read more

Akiba's Trip, osa 3

 Hei, Blogi palaa tauolta ja minä palasin reissulta pari päivää sitten. Jatkan blogihommia pienellä ja kevyellä katsauksella Tokion nörttihommia harrastavan vierailijan havaintoihin. Onko mikään muuttunut parissa vuodessa ja jos on, niin miten?  Akihabara Se tunnetuin ja eniten turisteja houkutteleva vaihtoehto on hyvin pitkälle ennallaan. Ainoa merkittävä ero on, että entinen Segan (nykyään Gigo) suuri pelihalli on remontissa. Tilalle tulee ilmeisesti uusi samanmoinen. Onneksi parhaat, eli retropelejä, pelkkien UFO catchereiden ja rytmipelien sijaan (toinen Gigon halli hieman edempänä pääkadun varressa, Hirose Entertainment Yard ja Try Amusement Tower) sisältävät pelihallit olivat edelleen auki. Videopelejä oli edelleen saatavilla kutakuinkin samoilla, tai hieman korkeammilla hinnoilla kuin ennenkin. Tarjontaa oli ilahduttavan paljon, eikä tyhjiä hyllyjä juuri näkynyt. Ilmeisesti hintojen korotus on tepsinyt ainakin suurimpaan osaan länkkäri trokareista. Klassinen Superpotato...
Post a Comment
Read more

Vuoden 2021 Parhaat

 Moi, Hyvää alkanutta vuotta ja tervetuloa perinteiseen “vuoden parhaat” -gaalaani, jossa listaan menneen vuoden parhaita juttuja täysin mielivaltaisilla kriteereillä ja säännöillä, missä sattuu kategorioissa. Käydäänpä asiaan pidemmittä puheitta.  Vuoden parhaat pelit Tässä oli mukana kaikki, paitsi reroblogausten puolelle menevät tapaukset. Pelejä tuli pelailtua ihan mukava määrä, vaikka videopelit, tai pikemminkin sen alan seuraaminen aktiivisena “gaming” -harrastuksena on vähentynyt vuosi vuodelta. Keskityn nykyään lähinnä omiin juttuihini.  #1. Lost judgement Yagamin etsivätoimiston edesottamusten jatko-osa löytyy vähemmän yllättäen kärkipaikalta, Yksikään vuosi, milloin ilmestyy Yakuza-universumin peli tuskin säästyy tältä ilmiöltä. Luvassa oli jälleen riipaisevaa dramatiikkaa, kung fu-tappelua, minipelejä, loistavia hahmoja ja juonia, kaikki käärittynä mukavalta näyttävään pakettiin, jota on hauska pelata. Ensimmäisestä osasta parannettiin monella osa-alueella, mut...
4 comments
Read more