Skip to main content

Manan Majoilla

 Hei,

Tällä kertaa vuorossa on Famicomin varhaisemmasta päästä oleva peli, jolla on mielenkiintoinen tausta. Nintendon vuonna 1984 julkaisema Devil World. 

Kyseessä on labyrintti-toimintapuzzle Pac-Manin tyyliin, mutta epäilen, ettei juuri kukaan tunnista tätä peliä, vaikka sen on suunnitellut itse Shigeru Miyamoto. Kyllä vain, Shigerun ja Takashi Tezukan eli Zelda-parivaljakon ensimmäinen pelkästään konsolille suunniteltu peli, joka ilmestyi noin vuoden ennen Super Mario Brosia. Devil World julkaistiin myös Euroopassa, mutta vasta 2007 Wiin virtual consolelle. Ameriikan ihmemaassa tätä ei ole julkaistu koskaan, ilmiselvästä syystä. Jännä muisto vuosien takaa liittyen juuri tähän peliin tuli mieleen kirjoittaessa: Muistan nimittäin nähneeni tästä ruutukaappauksen vuonna 1987 tai 1988 sellaisessa elekrtoniikkaliikkeissä jaetussa promoläpyskässä, jossa esiteltiin tulevia NESin pelejä. Eipä tullut ei. Siellä oli kyllä muitakin tapauksia, joita en muista nähneeni sen koommin, kunnes aloin tutustua Famicomin tarjontaan laajemmin muutama vuosi sitten (muistaakseni ainakin Stadium Events ja City connection olivat mukana). Hämmästyttävää, mitä sitä muistaa 30 vuoden takaa.

Niin, Devil World! Tämä on periaatteessa Pac-Man, jossa on liikkuva labyrintti. Pieni chibi-mallin lohikäärme hyökkää pirulaisen valtakuntaan, tavoitteena joka kentässä on löytää neljä raamattua, jotka pitää sitten työntää keskustassa olevan risti-neliön jokaiselle sivulle. Kentissä olevilla risteillä saa kyvyn puhaltaa tulipalloja, joilla voi tuhota vaaleanpunaisia haamuja jonkin aikaa, eli vähän niinkuin isot voimapillerit Pac-Manissa. Pelin jekku piilee kuitenkin siinä, että ruudun yläreunassa oleva Vihtahousu jakaa käskyjä reunoilla oleville vinssimiehille, jotka ruuvaavat kenttää pysty- ja sivusuunnissa milloin minnekin päin. Koko kenttää siis ei ole mahdollista käyttää, vaan on sopeuduttava, mitä on kulloinkin tarjolla ja odotettava, että vaikkapa raamatun pääsee hakemaan alueelta, jonne ei ole sillä hetkellä pääsyä. Samalla on välteätävä vihollisia ja varottava, ettei liiskaudu labyrintin ja maailman reunan väliin. Ihan jännä variaatio vanhasta kaavasta, joka tekee pelistä reippaasti haastavamman kuin perus Pac-Man -klooni olisi.

Devil World on varhaista päästä Famicomin julkaisuissa, joten mikään erityisen näyttävä peli ei ole kyseessä, mutta kyllä tässä on tietynlaista charmia, lähinnä koska hahmot ovat näin vanhaksi peliksi persoonallisia. 

Devil World on kekseliäs, joskaan ei kovin monipuolinen tai enää nykyajan mittapuulla mitenkään omaperäinen, mutta vuonna 1984 asia saattoi olla toisin. Kyllä tällä kaiketi jonkin sortin kulttimaine on, varmaankin Shigeru-Tekuza combon vuoksi. Suosittelen vilkaisemaan kuriositeettina legendaarisen suunnittelijan ekana konsolipelinä sekä pienissä annoksissa ihan muutenkin.

Siinä kaikki tällä kertaa. Kiitoksia lukijoille, palaan taas pian asiaan!


-malone 


 


Comments

Anonymous said…
Enpä ois arvannut että Miyamoto on aloitellut uraansa itsensä pirun kanssa! D: D: D: Onkohan nää ristit ja raamatut japanilaisittain yhtä kiehtovia kuin heikäläisten jumaluudet ja demonit tähän suuntaan?
- häkeltynyt Snou
January 10, 2021 at 7:12 AM
Malone said…
Epäilen että on. Näkee niin paljon vaikkapa animeissa. Samalla lailla kun vierasperäiset sanat, etenkin saksa esitetään aina jotenkin mystisenä.
January 10, 2021 at 8:25 AM
Post a Comment

Popular posts from this blog

Polttopalloa ja pompadoureja

Moi, Viime aikoina on tullut katsastettua usemapikin Kunio-kun Nekketsu -sarja peli, joten jatketaan samaa aihetta. Tällä kertaa vuorossa on vuoden 1988 Nekketsu Koukou Dodgeball B u. Tästä on olemassa NES-käännös nimellä Super Dodgeball, josta on taas tuttuun tapaan häivytetty kaikki viittaukset River City-sarjaan. Tämä on järjestyksessä sarjan ensimmäinen urheilu-spinoff, joten aiemmin käsitelty jääkiekkopeli on tätä uudempi. Kuten nokkelimmat jo varmasti arvaavat, tällä kertaa Kunio kumppaneineen osallistuu polttopalloturnaukseen. Nyt ei tosin ole enää koulujen väliset ottelut, vaan joukkue kiertää ympäri maailmaa ihan MM-kisoissa. Peli on siis perus polttopalloa, jossa kaksi joukkuetta yrittää osua toisen tiimin pelaajiin vastakkaisella kenttäpuoliskolla. Molemmissa on kolme sisäkentän pelaajaa ja kolme vastustajan puoliskon ulkoreunoilla. Toisin kun perus koulun polttopallossa, yksi osuma ei polta pelaajaa, vaan tässä mätkäistään pallo päin lärviä, joka vie pisteitä el...
Post a Comment
Read more

Analogista Scifiä Alan Mestarilta

 Moi, Tuumasin, että tällä viikolla otan mukaan blogiin jotain hieman uutta ja erilaista, koska vaihtelu virkistää. Nyt ei ole luvassa retropeliä tai lootan avausta (ei hätää, niiden pariin palataan piakkoin) vaan kirjakatsaus. Kirja on tosin hieman harhaanjohtava sana, koska luvassa on lähestulkoon pelkästään kuvitusta, mutta ei tämä ole myöskään sarjakuva. Nyt katsotaan Akira-animaation tuotantoa sekä siihen liittyviä juttuja ja tutustutaan kirjaan nimeltä: Otomo The Complete Works, osa 25. Animation Akira Layouts & Key Frames 3. Akira on minulle yksi tärkeistä vaikuttajista siihen, että ylipäänsä kiinnostuin scifiharrastuksesta, piirtämisestä, animesta ja sarjakuvista joten tämän kaltaiset kirjat ovat enemmän kuin suuri mielenkiinnon aihe. Se sattaa olla ensimmäinen animeleffa, jonka olen nähnyt ja on myös ehkä ensimmäinen DVD-elokuva, jonka olen ostanut omaksi. Kiinnostuneille vinkiksi, että nämä ovat saatavilla Japanin Amazonista.  Otomo The Complete Works on Japaniss...
Post a Comment
Read more

Yön Ritari Pikselöityy

 Moi, Tällä kertaa on luvassa paluu retropelien pariin. Eikä ihan minkä tahansa retropelin, vaan kyseessä on yksi parhaista NES/Famicom -lisenssipeleistä ja monissa keskusteluissa ainakin ehdokkaana ehkä jopa kaikkein parhaaksi, mikä on aika kova saavutus jo pelkästään siitä syystä, että useimmat lukuisista Capcomin Disney-peleistä olivat loistavia. Kyseessä on siis Sunsoftin Batman vuodelta 1989. Muualla kuin Japanissa julkaisu tosin livahti vuodelle 1990. Tim Burtonin Batman oli ensimmäinen supersankarielokuva, jonka minä muistan saaneen suuren ennakkohypen, mainostusta ja paljon oheistuotteita. Se tuli lisäksi täsmälleen oikeaan aikaan, eli kun olin 9 -vuotias. Oikeaan aikaan tuli myös Nintendon NES ja sitä myötä Batman-peli. En koskaan omistanut NES-Batmania itse, mutta silti sitä tuli pelattua usein, joko vuokralla tai kaverin luona. Monen muun sen ajan pelin tapaan Batman ei ollut helppo, joten läpi asti se ei koskaan mennyt, eli nyt oli aika korjata tilanne, kun löysin Famic...
Post a Comment
Read more