Skip to main content

15-Senttinen Taistelija: Pikkku-ukkoperjantai #22

 Moi,

Viikonlopun iloksi on taas tarjolla unboksausta. Viimeksi tunnelmoitiin Masters of the Universe-ukkojen parissa, tällä kertaa vuorossa vähän toisenlaista. Vuorossa on Bandain Tamashii Nationsin Robot Spirits MS-18E Kämpfer. Aiemmista blogiposteista tuttuja Gundamin Mobile Suiteja siis, tietysti Zeonin puolelta. Tämä kyseinen malli esiintyi vuoden 1989 OVA -sarjassa Mobile Suit Gundam 0080 War in the Pocket, pilottinaan veteraanisotilas Mikhail Kaminsky. 

MS-18E Kämpfer kehitettiin Alkuperäisen Gundamin vuoden kestäneen sodan lopulla, eikä sitä koskaan nähty vuoden 1979 sarjassa. Ideana oli valmistaa erikoisjoukkojen käyttöön sopiva “kommandomecha”, jonka voi tarvittaessa koota ja huoltaa kentällä ilman telakkaa ja raskaita ajoneuvoja. Gundamin maailmassa nämä ovat kuitenkin 18-20 metriä korkeita ja painoltaan noin 50 ja 100 tonnin välillä aseistettuna. Tuloksena oli minimaalisella panssaroinnilla varustettu nopea menopeli, johon voi lastata suuren määrän aseistusta, jotka voi ammukset käytettyään hylätä vihollislinjojen taakse ja nopeuden turvin vielä toivon mukaan onnistua palaamaan takaisin ehjin nahoin. Kämpferissa ei ollut lainkaan  esim. beam riflea, vaikka Zeonilla oli tässä vaiheessa teknologiaa valmistaa niitä, esim. Gelgoogiin, koska se veisi tehoa reaktorista ja täten moottoreista, eikä kallis varustus sovi hylättävksi. Kaksi Beam Saberia tosin löytyy, upotettuina jalkoihin. Ne oli kopioitu RX-78 Gundamin pohjalta.

Katsotaan sitten mitä lootasta löytyy: Figun lisäksi saa julmetun määrän tilpehööriä. Kaksi 192mm haulikkoa, kaksi 360mm bazookaa, kaksi Sturm Faustia, jotka muistuttavat paljon 2. maailmansodan Panzerfaustia, kaksi beam saberia ja satsi vaijerilla kiinnitettyjä magneettimiinoja. Tämän lisäksi saa kuusi suihkuturbiinien efektiä, pyssyn suuliekin, bazookan laukaisuefektin ja räjähdysefektin. Mukaan on lykätty tietysti vielä läjä vaihtokäsiä. Niin, tietysti vielä toinen antenni nuppiin, jos onnistuu murjomaan yhden poikki.  

Kämpferin murrettu sininen ja moottoreiden oranssi muodostavat todella silmää miellyttävän väriyhdistelmän, mukaan on vielä lisätty loppusilaiksena pari valkoista raitaa ja yksikkömerkintää, joita robot Spirits-sarja käyttää säästeliäästi. Itse olen tottunut lisäämään merkinnät pienoismallien siirtokuva-arkeilla, mutta tähän niitä ei oikeastaan edes tarvitse, ellei välttämättä halua. Jopa bazookoissa ja Sturm Fausteissa on intistä tutut singon varoitusmerkinnät. Tämän tason yksityiskohtia on valmiina yleensä vain kalliissa Metal Robot Spirits-sarjassa. Koko härvelin olemus on tyylikäs ja virkistävän omaperäinen. Myös Zeonille ominainen haarniska “hame” loistaa poissaolollaan, juuri yllä infopläjäyksestä mainituista syistä. Tämä ei näytä Zakulta, eikä kyllä oikein Gelgoogiltakaan, mutta silti säilyttää sen, mikä tämän “vanhan ajan” Zeonin malleissa minua miellyttää, eli ne eivät näytä “animeroboteilta” vaan joltain joka voisi melkein olla olemassa.

Liikkuvuutta on mukavasti. Niveliä löytyy jokaisen järkevän asennon saavuttamiseen ja kamera. Eli “silmä” kääntyy tuttuun tapaan. Pyssyjen mukaan lastaamiseen sai käyttää vähän aikaa ja vaivaa, mutta kaikki kiinnittyy kyytiin tiukasti, eivätkä ne heilu tai putoa. 

Kämpfer sujahti 18 suihkuturbiininsa vauhdilla aika kärkeen suosikki Robot Spiritsejäni. Yksityiskohdat ja se, että figun hinnalla saa myös tilpehööripaketin, joka on yhteensopiva kaikkien muiden sarjan mechojen kanssa käytännössä kaupanpäällisiksi tekee tästä mainion ostoksen.

Not my pic. Shoutouts to Josh Cheynee from They're Not Dolls podcast.

Siinä kaikki tällä kertaa. Kiitoksia lukijoille ja palaan taas pian asiaan!


-malone


Comments

Popular posts from this blog

Polttopalloa ja pompadoureja

Moi, Viime aikoina on tullut katsastettua usemapikin Kunio-kun Nekketsu -sarja peli, joten jatketaan samaa aihetta. Tällä kertaa vuorossa on vuoden 1988 Nekketsu Koukou Dodgeball B u. Tästä on olemassa NES-käännös nimellä Super Dodgeball, josta on taas tuttuun tapaan häivytetty kaikki viittaukset River City-sarjaan. Tämä on järjestyksessä sarjan ensimmäinen urheilu-spinoff, joten aiemmin käsitelty jääkiekkopeli on tätä uudempi. Kuten nokkelimmat jo varmasti arvaavat, tällä kertaa Kunio kumppaneineen osallistuu polttopalloturnaukseen. Nyt ei tosin ole enää koulujen väliset ottelut, vaan joukkue kiertää ympäri maailmaa ihan MM-kisoissa. Peli on siis perus polttopalloa, jossa kaksi joukkuetta yrittää osua toisen tiimin pelaajiin vastakkaisella kenttäpuoliskolla. Molemmissa on kolme sisäkentän pelaajaa ja kolme vastustajan puoliskon ulkoreunoilla. Toisin kun perus koulun polttopallossa, yksi osuma ei polta pelaajaa, vaan tässä mätkäistään pallo päin lärviä, joka vie pisteitä el...

Analogista Scifiä Alan Mestarilta

 Moi, Tuumasin, että tällä viikolla otan mukaan blogiin jotain hieman uutta ja erilaista, koska vaihtelu virkistää. Nyt ei ole luvassa retropeliä tai lootan avausta (ei hätää, niiden pariin palataan piakkoin) vaan kirjakatsaus. Kirja on tosin hieman harhaanjohtava sana, koska luvassa on lähestulkoon pelkästään kuvitusta, mutta ei tämä ole myöskään sarjakuva. Nyt katsotaan Akira-animaation tuotantoa sekä siihen liittyviä juttuja ja tutustutaan kirjaan nimeltä: Otomo The Complete Works, osa 25. Animation Akira Layouts & Key Frames 3. Akira on minulle yksi tärkeistä vaikuttajista siihen, että ylipäänsä kiinnostuin scifiharrastuksesta, piirtämisestä, animesta ja sarjakuvista joten tämän kaltaiset kirjat ovat enemmän kuin suuri mielenkiinnon aihe. Se sattaa olla ensimmäinen animeleffa, jonka olen nähnyt ja on myös ehkä ensimmäinen DVD-elokuva, jonka olen ostanut omaksi. Kiinnostuneille vinkiksi, että nämä ovat saatavilla Japanin Amazonista.  Otomo The Complete Works on Japaniss...

Yön Ritari Pikselöityy

 Moi, Tällä kertaa on luvassa paluu retropelien pariin. Eikä ihan minkä tahansa retropelin, vaan kyseessä on yksi parhaista NES/Famicom -lisenssipeleistä ja monissa keskusteluissa ainakin ehdokkaana ehkä jopa kaikkein parhaaksi, mikä on aika kova saavutus jo pelkästään siitä syystä, että useimmat lukuisista Capcomin Disney-peleistä olivat loistavia. Kyseessä on siis Sunsoftin Batman vuodelta 1989. Muualla kuin Japanissa julkaisu tosin livahti vuodelle 1990. Tim Burtonin Batman oli ensimmäinen supersankarielokuva, jonka minä muistan saaneen suuren ennakkohypen, mainostusta ja paljon oheistuotteita. Se tuli lisäksi täsmälleen oikeaan aikaan, eli kun olin 9 -vuotias. Oikeaan aikaan tuli myös Nintendon NES ja sitä myötä Batman-peli. En koskaan omistanut NES-Batmania itse, mutta silti sitä tuli pelattua usein, joko vuokralla tai kaverin luona. Monen muun sen ajan pelin tapaan Batman ei ollut helppo, joten läpi asti se ei koskaan mennyt, eli nyt oli aika korjata tilanne, kun löysin Famic...