Skip to main content

Lisää Voimaa: Pikku-ukkoperjantai #23

 Hei,

Muistatteko, kun jokusen viikkoa sitten mainitsin jotan, että Master of the Universe-ukkelit saavat jäädä He-Maniin ja Skeletoriin? En minäkään, joten tänään avataan pari pakettia. :D

Lisää samoja MotU Origins-figuureja siis. Nappasin nämä ohimennen heräteostoksena, koska 17€ kipale, niin miksi ei? Katsotaan, miltä näyttävät Eternian ehkä epäonnisimmalla nimellä rankaistu mies, (ja vielä ennen erästä Jamaikalais-jediä) Fisto sekä vanha lahna, Mer-Man. Kaikki MotU-hahmot muistuttvat enemmän tai vähemmän toisiaan, joten yksityiskohtiin on turha mennä, keskityn enemmän kommentoimaan, mitä tunteita nämä herättivät, koska nostalgia on koko sarjan idea.

Aloitetaan Fistosta. Minulla ei koskaan ollut tätä herraa, mutta jotenkin se silti jäi mieleen, ehkä siisteimmästä päästä “normaaleja” tyyppejä He-Manin ohella. Jotenkin hemmon habituksesta tulee mieleen Kanadalainen, vielä tarkemmin Kanadanranskalainen Metsuri. Se on varmaan tuo profiili ja punertava parta. Asterixia on mukana. Fiston erityispiirre on vähemmän yllättäen iso, haarniskoitu nyrkki, siinä se. Mitään erikoisuuksia ei ole tarjolla, mutta muistan halunneeni tämän(kin) kersana, joten nyt unelma toteutui. Lisäksi He-Man tarvitsee kamuja, koska suurin osa siisteistä tyypeistä on pahiksia. 

Sitten on vuorossa herra, jonka syytä tämä repsahdus oli, Mer-Man. Tämä on vielä nimenomaan “Lords of Power” Mer-Man, joka kiinnitti huomioni välittömästi. Ai mikä on Lords of Power? No, se on Masters of the Universe prototyyppivaiheessa, ennen lopullista hyväksyntää. Tämä Mer-Man oli myös kaikissa varhaisissa sarjiksissa ja artwörkeissa. Lopullinen Mer-Man ei näyttänyt ollenkaan tältä, vaan oli pikemminkin kissan ja pöllön yhdistelmä kuin merenelävä. Samasta ukkelista tehtiin Stinkor (joka minulla oli, eikä se haissut pahalle) ilman sen kummempia muutoksia. Tämä merten valtias ja liukas limanuljaska on ylivoimaisesti hienompi versio. Valitettavasti sitä ei koskaan julkaistu alkuperäiseen sarjaan. Pää, värit, sekä yksityiskohtaisemmat ruoto- ja korallivarusteet tekevät tästä ehdottomasti yhden suosikeistani. Huomattavaa oli myös, että siinä missä lähes kaikilla muilla on barbaarityyliset karvakalsarit, niin Mer-Manilla on sileät Speedot jalassa. Jotenkin Mer-Man on sekä jännä, että koominen samaan aikaan, loistava suoritus!

Tässä kuva kahdesta Merimiehestä vertailun vuoksi. Voittajasta ei liene epäilystä.

Molemmat ovat tervetulleita laajennettuun MotU-hyllyyni ja Mer-Man nousee kärkeen “siisteimmät tyypit” -listalla. Molskahtelemisiin!

Livautin tähän vielä Mer-Man highlitseja vanhoista minisarjiksista. 

Siinä kaikki tällä kertaa. Kiitoksia kaikille lukijoille, palaan taas pian asiaan!


-malone


Comments

Popular posts from this blog

Ruostunut Teräsmies

 Moi, Tällä kertaa on luvassa taas blogia aiheesta “muut harrasteet kuin pelit”. Nyt nimittäin otetaan testiin kaksi tuotetta, jotka liittyvät pienoismallien rakentamiseen. Ensimmäinen ja tämän projektin kannalta vähemmän tärkeä ovat Tamiyan akryylimaali, tarkemmin X10 Gun Metal ja toinen, varsinainen testin aihe on niin ikään Tamiyan valmistama Weathering Master-setti.  Käytetyt Välineet Weathering, suomeksi ilmeisesti vakiintunut termi “säistäminen” on sitä, kun pienoismalliin lisätään kulumaa tai likaa tuomaan lisää realismia. Moista hommaa olen harrastanut toisinaan ennenkin, kuten joissain aiemmissa Gundam-blogeissa, mutta melko kevyesti ja hyvin pienillä yksityiskohdilla. Tällä kertaa on tarkoituksena testata ns. ammattilaisten käyttämää menetelmää ja tehdä hieman aiempaa laajempaa ja erottuvampaa jälkeä. Uhriksi ..anteeksi kohteeksi valikoitui tuoreessa muistissa oleva Robot Spirits Char’s Gelgoog. Se on mainio treenikohde, koska siinä on paljon tasaista pintaa ja Weath...

Akiba's Trip, osa 3

 Hei, Blogi palaa tauolta ja minä palasin reissulta pari päivää sitten. Jatkan blogihommia pienellä ja kevyellä katsauksella Tokion nörttihommia harrastavan vierailijan havaintoihin. Onko mikään muuttunut parissa vuodessa ja jos on, niin miten?  Akihabara Se tunnetuin ja eniten turisteja houkutteleva vaihtoehto on hyvin pitkälle ennallaan. Ainoa merkittävä ero on, että entinen Segan (nykyään Gigo) suuri pelihalli on remontissa. Tilalle tulee ilmeisesti uusi samanmoinen. Onneksi parhaat, eli retropelejä, pelkkien UFO catchereiden ja rytmipelien sijaan (toinen Gigon halli hieman edempänä pääkadun varressa, Hirose Entertainment Yard ja Try Amusement Tower) sisältävät pelihallit olivat edelleen auki. Videopelejä oli edelleen saatavilla kutakuinkin samoilla, tai hieman korkeammilla hinnoilla kuin ennenkin. Tarjontaa oli ilahduttavan paljon, eikä tyhjiä hyllyjä juuri näkynyt. Ilmeisesti hintojen korotus on tepsinyt ainakin suurimpaan osaan länkkäri trokareista. Klassinen Superpotato...

Vuoden 2021 Parhaat

 Moi, Hyvää alkanutta vuotta ja tervetuloa perinteiseen “vuoden parhaat” -gaalaani, jossa listaan menneen vuoden parhaita juttuja täysin mielivaltaisilla kriteereillä ja säännöillä, missä sattuu kategorioissa. Käydäänpä asiaan pidemmittä puheitta.  Vuoden parhaat pelit Tässä oli mukana kaikki, paitsi reroblogausten puolelle menevät tapaukset. Pelejä tuli pelailtua ihan mukava määrä, vaikka videopelit, tai pikemminkin sen alan seuraaminen aktiivisena “gaming” -harrastuksena on vähentynyt vuosi vuodelta. Keskityn nykyään lähinnä omiin juttuihini.  #1. Lost judgement Yagamin etsivätoimiston edesottamusten jatko-osa löytyy vähemmän yllättäen kärkipaikalta, Yksikään vuosi, milloin ilmestyy Yakuza-universumin peli tuskin säästyy tältä ilmiöltä. Luvassa oli jälleen riipaisevaa dramatiikkaa, kung fu-tappelua, minipelejä, loistavia hahmoja ja juonia, kaikki käärittynä mukavalta näyttävään pakettiin, jota on hauska pelata. Ensimmäisestä osasta parannettiin monella osa-alueella, mut...